torstai 13. tammikuuta 2011

On tapahtunut jotain, joka saattaa hiljentää miut vähäksi aikaa.
Oikeassa elämässä se on jo hiljentänyt.
En jaksa keskittyä mihinkään,
en tehdä mitään.
Odotan vain.
Odotan, että tapahtuisi se, mitä on odotettu jo yli vuosi.
On odotettu ja surtu, murehdittu ja itketty.
Luulin, ettei enää kyyneliä ole,
on niitä,
niitä on loputon määrä.

8 kommenttia:

Sirkku kirjoitti...

Jos pystyt/haluat kertoa meille tapahtuneen, pystymme auttamaan ja tukemaan Sinua paremmin, ehkä avaamaan eteesi uusia näkymiä tai jotakin toivonpilkahdusta. Jos haluat kulkea asian läpi muuten, olemme silti tukenasi. Haluatko, että puolestasi rukoillaan.
Vaikeiden vaiheiden tarkoituksen näkee vasta pitkän ajan kuluttua.
Voimia ja kestävyyttä Sinulle.

Niina K kirjoitti...

Me jaksetaan odottaa. Blogistania ei karkaa minnekään! Kaikki tuki täältä meiltä sinne teille.. ja paljon haleja!

MaMMeli kirjoitti...

Olet ajatuksissani ja muistan sinua ja läheisiäsi iltarukouksessani <3

Palaga kirjoitti...

Voimia sinulle ystäväni! Rukoilen puolestasi!

Äärelä kirjoitti...

Voi sinua, kerro huolesi, se auttaa monasti... jos et julkisesti niin laita vaikka meiliä. Täällä on aina olkapää!

Jolindha kirjoitti...

Olet ajatuksissani, siispä lämpimiä ajatuksia, voimia ja jaksamista sinne teille!

Mari kirjoitti...

Kunpa osaisin sanoa jotain oikeaa, jotain juuri tähän tilanteeseen sopivaa. Mutta olen melko sanaton. Voin siis vain toivottaa paljon voimia sinulle!

Eva-Liisa kirjoitti...

Voimia!! Ja enkeleitä elämäänne.