sunnuntai 30. syyskuuta 2012

Ompelin taas + säilytysidea

Niin se loma sitten alkoi ja ensimmäiseksi loman kunniaksi kävin pyörähtämässä Tiimarissa. Tällä kertaa en kiusaa teitä turhilla kuvilla kaikenlaisesta krääsästä, mitä ostin. Vain yhden kuvan haluan näyttää, kun kerran katselin youtubesta askarteluvideoita, näin siellä erään laitteen.
En yhtään muista, mikä video se oli ja mihin askartelija käytti sillä laitteella käsiteltyä paperia. Miulle kävi vähän kuin sulovileenille (ja miun äidin tädille), että kun halvalla sai, muttei oikein tiedä, mihin sitä käyttäisi (miun isotäti osti munankeittimen, kun halvalla sai tai oikeammin sellaisen telineen, johon munat laitetaan pystyyn kattilaan).
Mie vielä sitä videota katsellessa ajattelin, että Suomesta tuota laitetta ei ainakaan saa eikä etenkään Lappeenrannasta. Mutta siellä se yksi yksinäinen laite oli ja muutama € hintaa:
Sillä tehdään aaltopaperia (kuvaa klikkaamalla näkyy paremmin, kun näet sen isompana), mutta mihin mie aaltopaperia tarviin? Ainakaan niin paljon (perjantaina rullailin läjän paperinpalasia).
Ostin mie muutakin, mutta en mie niitä viitsi esitellä ja kaikki on jo paikoilleen järjestelty.

Sitten siihen ompeluun. Nyt en ommellut vaatteita, enkä edes kangasta, vaan muovia. Sain nimittäin idean, jota täytyi kokeilla nyt, kun aikaa on. Miulle on kertynyt askartelukuvia aika paljon: ostettuja, tulostettuja, kiiltokuvia, leikattuja kuvioita ym. ja niille täytyi keksiä joku järkevä säilytysjärjestelmä. Tähän mennessä kuvat on olleet erilaisissa laatikoissa ja yhdessä isommassa laatikossa kirjekuorissa.
Otin yhden kansion käyttöön ja etsin niitä tavallisia muovitaskuja, joita saa pankista tai kaupasta. Meille olikin kertynyt niitä jonkin verran. Ompelin koneella niihin taskut:
Saahan niitä taskullisia muovitaskujakin kaupasta ja muutama niitä olikin meillä, mutta kun näitä nyt oli kertynyt, kokeilin ompelua. Ihan hyvät niistä tuli. Aloitin punaisella langalla ja kun aluslanka loppui, jatkoin valkoisella. Punaisella ompelu loppui kesken yhden taskun, mutten ruvennut purkamaan, tiedä mitä siitäkin olisi tullut ja jatkoin suoraan päälle valkoisella.
Ensin järjestelmä ei toiminut, vaan kuvat valuivat ulos ja järjestely täytyi tehdä uudestaan. Kunnes keksin laittaa tuota teippiä kiinnittämiseen. Nyt toimii.
Laitoin samaan kansioon myös nuo leikatut kuviot, jotka ostin viime talvena(?) Suomalaisesta kirjakaupasta.
Myös paperiboordeille ja pitkille suikaleille tein pitkät taskut pariin muovitaskuun.
Luulen, että on helpompi ruveta askartelemaan, kun näkee, mitä kaikkia kuvia miulla on.
Ja ainakin kuvien määrä tuntui tuplaantuneen, kun laitoin kaikki samaan paikkaan. Mie luulin, ettei miulla ole paljonkaan kuvia, mutta muovitaskusivuja on 13. Ja taitaa kaikki olla täynnä.

Kukat miulla on eri paikassa, mutta siitä ei sitten sen enempää. Ehkä mie järjestelen ne tänään tai huomenna ja sitten niistä lisää.
Nyt mie meen kahville!
Mukavaa sunnuntaita!

P.S. Kamerasta oli akku melkein loppu, joten en tarkistanut asetuksia ja räpsin kuvat pikaisesti, joten laatu voi olla mitä tahansa...

keskiviikko 26. syyskuuta 2012

Ompelupäivä

Taas olen menossa iltavuoroon tänään ja ajattelin blogata eilisen vapaapäivän saldoa.
Onkohan tästä tulossa tapa, että kulutan aamua näin aina ennen iltavuoroja :)
No, pääasia, että aika kuluu.

Eilen puhalsin pölyt saumurista ja ompelukoneesta ja ajattelin korjata yhden paidan, joka on niin kovasti pidetty, että kainaloihin oli tullut reikiä. Kulumareikiä, kun kangas oli ohentunut niin kovin.
Se yksi paita sitten muuttui neljäksi paidaksi ja loppujen lopuksi muokkausompelin seitsemän paitaa. Viidestä poolopaidasta leikkasin poolokauluksen pois ja ompelin normaalit kaula-aukot. Nyt miulla on viisi melkein uutta pitkähihaista trikoopaitaa talveksi (äidin vanhoja pooloja) ja yksi pitkähihainen tunika lyheni helmasta jonkin verran. Se oli polviin saakka, joten en oikein tykännyt.
Ja siitä tunikan helmasta sain sen kaula-aukkoon palasen, ettei sen alle tarvitse laittaa toista paitaa tai toppia. Ja samaisen tunikan helmasta sain myös tähän toiseen tunikaan, joka oli siis kaiken alku ja juuri, taskut.
Tarkoituksella laitoin taskut eri tasoon, enkä ruvennut taistelemaan mittanauhan kanssa. Tässä on muutenkin helma sellainen epätasainen. Hihat leikkasin pois ja laitoin tilalle mustaa trikoista vinonauhaa, jota oli äidin vanhassa ompelukärryssä. Aika hauska siitä tuli, mutta jääköhän pitämättä...jää nähtäväksi. Näissä ompeluhommissa hurahtikin melkein koko vapaapäivä. Mutta ei se haittaa, kun on seitsemään "uutta" paitaa käytettävissä ja rahaa ei kulunut yhtään (joten nekin rahat voi käyttää askartelutarvikkeisiin :) )
Sitten sovittelin muita paitoja ja siinä sovitellessa suunnittelin, että värjään joitain paitoja mustaksi ja niitä voi sitten käyttää hihattomien tunikoiden alla (ovat sellaisia makkarankuoria, etten ilkeä ilman löysää tunikaa pitää).

Illalla sitten yllättäen askartelin taas vähän. Mutta niistä ei sen enempää, kerron joskus.
Edellisenä iltana tein journaliin sivun ja toinen on vähän vanhempi. Ensin meinasin jättää nämä bloggaamatta kokonaan, mutta sitten päätin kuitenkin ne laittaa tähän muistoksi itselle. Vaikka toisaalta onhan ne tuolla toisessakin blogissa, mutta tämä on se, minne laitan kaiken.

Tätä ylimmäistä kun rupesin tekemään, yritin piirtää. Yhtäkkiä en osannutkaan, mihin miun piirtämistaito (jos sitä koskaan olikaan) yhtäkkiä on hävinnyt. Tein sitten tommosen elämän kolhuista kertovan sivun. Sellaista se elämä nimittäin on, lentämisen opettelua. Juuri, kun tuntuu, että on oppinut, tulee jotain, joka täräyttää maan pinnalle ja vielä vähän alemmas. Aina jotain.
Julia ja Nasu... no, ne on Julia ja Nasu :) Parhaita kaveruksia keskenään ja miun parhaita kavereita :)

Tähän on nyt hyvä lopettaa ja toivottaa mukavaa viikon jatkoa!
Miulla enää kolme päivää töitä ja sitten loma!

lauantai 22. syyskuuta 2012

Ikealaisia

Sain Ikealaisen haasteen Jovelasta. Ainahan mie kaikkiin haasteisiin vastaan, joten vastaan tähänkin nyt, kun iltavuorot on lusittu ja on aika rentoutua tämän aamun juoksuista. No, ei sitä sentään juosta tarvinnut, rauhallinen aamuvuoro oli, onneksi.

Haasteen säännöt ovat seuraavat:
1. Valitse kolme tuotetta, jotka haluaisit Ikean 2012-2013 kuvastosta. (Miulla ei ole kuvastoa, joten valitsen nettisivuilta).
2. Valitse yksi tuote, mistä ajattelet tulevan hitti.
3. Jaa haaste kolmelle blogille eteenpäin.

Mie en ole montaa kertaa Ikeassa käynyt ja edellisestä keikastakin taitaa olla jo ainakin vuosi aikaa. Jos lähtisin ja jos ostaisin jotain, ostaisin nämä:

Ektorp kahden istuttava valkoisena, jos ostaisin uuden sohvan. Ja jonka oikeasti tarvitsisimme, mutta ei voi edes harkita, ennenkuin kissoista aika jättää.
Miulla on halpa maku, tämäkin oli halvin (279€) malli Ektorpeista.

Knappa kattovalaisin x2. Tämäntyylinen meillä oli ensimmäisessä kodissa makuuhuoneessa keltaisena ja oli aito 70-lukulainen. Se peehana hajosi kerran petiä pedatessa, kun mies iski vahingossa kätensä siihen.
Halpa oli tämäkin, vain 19,99/kpl.

Kolmas vaihtoehto olisi sama kuin Jovelan emännällä, sopisi mahtavasti askarteluhuoneeseen värinsä puolesta. Vaan tilaa sille ei kyllä olisi.
Halvalla lähtee tämäkin: 49€.

Se hittituote on miulle vähän vieras, kun en tiedä, mitä ihmiset yleensäkin Ikeasta ostaa. Meidän ostokset on yleensä pieniä ja helposti kuljetettavia, kun pienen pienellä Puntolla pitää niitä kuskata. Vaikka se kyllä imeekin mahtavat määrät kokoonsa nähden tavaraa.
Ehkäpä edellinen tuote harmaana?
RÅSKOG Tarjoiluvaunu/apupöytä IKEA Tukevan rakenteen ja pyörien ansiosta helppo siirrellä tarvittaessa. Pienikokoinen; mahtuu pieneenkin tilaan.
Vähän tylsä veikkaus, myönnetään.
Vaan tiijättekös mitä kävi tämän haasteen kanssa? Miun varmaan täytyy nyt saada nuo valaisimet olkkariin. Kun niin halvallakin lähtee ja muistuttaa niin paljon sitä vanhaa keltaista...
Mutta ei se kannata Ikeaan kahden lampun takia lähteä, vaan olen tässä miettinyt vaihtoehtoja. Odottaisiko siiheksi, että Ikea tänne meille saadaan....vaiko pyytäisikö siskoa ostamaan ja tuomaan, kun siellä etelässä kerran asuu. Hmmm... täytyy miettiä vaihtoehtoja.
Nää nykyiset killuttimet oli kyllä niin vikaostos. Jatkuvasti simahtaa joku lamppu ja vie kamalasti sähköä, kun pitää yhdessä killuttimessa olla 5 lamppua = 10 yhteensä.

Jaahas, mutta sitten pitäisi miettiä kolme, joille haasteen lähettäisin eteenpäin.
1. lähtee Aseman laidalle
2. lähtee Hyvää&kaunista Maanvaivalle
3. lähtee Liisan kotiin

torstai 20. syyskuuta 2012

Omituisia kuvia

Tai pikemminkin omituisia kuvakulmia. Miulla on taas iltavuoro tänään, enkä edelleenkään osaa tehdä mitään ennen iltavuoroa. Kunhan kulutan aikaa. Päätin sitten ottaa kuvia kotoa ja huomasin, että meillä on kauhea sekamelska. Eilen kyllä järjestin paikat, mutta nyt on ihan kuin ei olisi viikkoon tehty mitään. Kumma juttu.
Ja koska joka paikka on sekaisin, en saanut kunnon kuvia (laiskuuttani en jaksanut ruveta selvittelemään sotkua), vaan tuli vähän omituisia räpsyjä.
Eka kuvassa näkyy eilisiltaiset suklaan jämät pöydällä (joita en oikeasti huomannut, ennenkuin kuvassa :) ) Hirveä johtohässäkkäkin näkyy nurkassa.
Eikä ole verhoja, ei.
Toisessa päässä olkkaria on löhösohva. Sohvan toisessa päässä on miehen kannettavan laukku (joka painaa kuin synti, enkä jaksanut ruveta sitä siirtämään) sekä eräs reppu.
Ja sitten kolmas sohva, joka keittiössä majailee. Sekä Nasu, joka huomasi kameran ja päätti vähän poseerata.
Ja neljäs sohva ja siinä makoileva otus. Julia ei eväänsä liikauttanut mokoman kameran möllikän takia.
Vahingossa tulikin kuvattua kaikki sohvat :) tai pikemminkin aina se toinen pää. Omituista, tosiaan.
En tiedä, mikä miulla oli ajatuksena. Muu kuin se ajan kuluttaminen.
Ihan hyvinhän tässä ehtisi vaikka pyykkiä pesemään ennen töihin lähtöä, mutta kun ei vaan tule aloitettua mitään. Ainoastaan ruoka täytyy jälleen tehdä ja sekin on ihan perusmakaroni-jauhelihasörsseli. Miten vaan helpoimmalla pääsee.
Eilinen ilta meni sohvalla löhötessä, kun päivällä iski julmettu päänsärky, eikä siihen särkylääke auttanut. Ehkäpä se oli taas luonnon muistutus siitä, että välillä täytyy levätäkin, eikä aina vaan mennä tukka putkella.
Sain mie kyllä tehtyä muutaman Atc-kortin lisää.
Mutta sitten kun päänsärky iski, ei enää askartelutkaan maistuneet.
Se olis sitten viisitoista minuuttia mennyt. Mitähän seuraavaksi keksisi.
Ainakin tupakka, siinä menee kolme minuuttia.
Juu-u, mie poltan edelleenkin...paitsi en töissä. Pisteet siitä :)
No, nähdään taas joku päivä!

keskiviikko 19. syyskuuta 2012

Keskiviikko

Meinasin laittaa otsikoksi tiistai. Olen ihan ulapalla näiden päivien kanssa :)
Olin suunnitellut paistavani pullaa ja touhuavani sitä ja tätä, mutta nyt kyllä iski ihan totaalinen väsymys ja uupumus, joten lepäilen tämän päivän. Vaan ihmekös tuo, kun viime viikolla oli vain yksi vapaapäivä ja sekin meni aamupäivällä shoppaillen ja iltapäivällä rautakauppoja ja ruokakauppoja kierrellen. Ja eilinen, vaikka mukava päivä olikin, meni melkein koko päivä maailmalla. Ensin kahvittelun merkeissä vanhojen kamujen kanssa ja sitten iskän luonakin kävin. Ei sitä vaan enää jaksa samalla tavalla kuin silloin nuorena. Se muuten pitää paikkansa, kun sanotaan, että kyllä nuorena jaksaa. Jaksaa sitä paremmin kuin tälleen keski-ikäisenä ;)

Eilen miuhun iski joku kumma uusi villitys. Jossain näin Atc kortteja (olenhan mie niitä ennenkin nähnyt) ja päätin, että on pakko kokeilla. Netistä etsin tietoja ja Wikipediassa oli ohje, että koko on ainut sääntö: 6,4x8,9 cm/2,5x3,5 tuumaa.
Kokeilinhan mie sitten niitä:
Ja jottei teidän tarvitse kaivaa mittanauhaa esiin, laitoin linssinsuojuksen kokoa näyttämään. Pieniä ne on. Muuten en ole varma, meniköhän näiden teko ihan oikein... ainakin niille vissiin pitäisi keksiä nimi. Nimen keksiminen on miulle yhtä vaikeaa kuin näiden blogipostausten otsikoiden keksiminen. Art journaloinnissakin mie kyllä maalaan, piirrän, liimaan ja leikkaan ihan mielellään, mutta kun pitäisi kirjoittaa jotain, tulee ihan black out. Ja kun niillekin sivuille täytyy aina keksiä joku nimi....ääh. Näille korteille mie nyt en vaan keksi mitään.
Art journaloinnista puheen ollen:
Jos ihmettelette noiden sydämien keskellä olevia sotkuja, laitoin omasta sotkupaperista lävistettyjä sydämiä leimattujen sydämien sisään.

Tämä kotiympäristö on ihan hunningolla, meillä ei ole ollut pariin viikkoon olkkarissa edes verhoja. Jotenkin se ei kyllä haittaakaan yhtään... Mutta kun ei vaan viitsi tarttua silitysrautaan... Paljon olisi taas silitettävää ja mankeloitavaa muutenkin. Miten se onkin niin vastenmielistä aloittaa? Vaikka sitten kun aloittaa, itse tekeminen on ihan kivaa. Ehkäpä sen takia, kun niitä on niin paljon, että siihen taas vierähtäisi muutama tunti... Aina ne kasaantuu...ei sitä vaan opi. Sitäkään.
Nyt mie käyn selailemaan blogeja ja mietiskelen sitten, mitä sitä jaksaisi tehdä.
Moikka!

maanantai 17. syyskuuta 2012

Taas uus viikko

Aika vyöryy eteenpäin niin kovaa vauhtia, ettei "vanha" enää pysy perässä.
Niin se taas alkoi uusi viikko entisten jatkoksi. Viikonlopun paiskin töitä ja vielä tämänkin päivän, nyt on aika hengähtää pari päivää ennen seuraavaa rupeamaa. Ja ensi viikon jälkeen alkaa viikon loma. Sitten saa hengähtää vähän enemmänkin.
Nyt tosiaan aika menää hurahti ja tein jo perjantaina ja lauantaina yhden Mandalan uusilla väreillä.
 Piirsin vedenpitävällä tussilla ja väritin uusilla vesipuuväreillä.
Vihreä tuntuu olevan nykyään miulla suosittujen värien listalla. Tai ainakin sitä käytän näköjään eniten. Enkä mie edes oikein tykkää vihreästä. No, onhan tässä näitä punaisen eri sävyjäkin jonkin verran. Ja tuo pakollinen Jin/Jang-kuvio. Se on ihan oikeasti miun suosikkikuvio.

Mitähän mie oikein näillä kaiken maailman Mandaloilla teen? Onhan ne tietysti vihossa, että siellähän ne joutaa olemaan. Näitä on vaan niin mahottoman mukava tehdä ja värittää, aivan kuten lapsena väriteltiin värityskirjoihin. Tai ainakin mie värittelin ja viihdyin tosi hyvin itsekseni piirrellen ja väritellen kaikenlaista. Harmittaa, että ne taulut, jotka tein murkkuikäisenä siskon leikkimökkiin, ovat hävinneet. Ne olisi ollut mukava liittää tähän Art journaliin.
En vaan tiedä, mihin laitoin ne, kun iskä ja äiti aikoinaan muuttivat omakotitalosta pois.

Nyt taidan käydä ruokaa laittamaan ja ruokakaupassa pitäisi piipahtaa. Jospa sitä illalla sitten keksisi jotain muuta.
Mukavaa uutta viikkoa teillekin!

perjantai 14. syyskuuta 2012

Vapaapäivä

Se olis sitten taas vapaapäivä ja tilipäivä. Ja tietäähän sen, että molemmat yhdessä pistää vähän shoppailemaan... Ei pahasti, mutta vähän. Ja tietenkin suunta vei Tiimariin, joka on oikea askartelijan taivas.
Tällä kertaa en mennyt siihen, missä yleensä käyn, vaan menin suoraan toiseen paikkaan. Kyllä kannatti, siellä oli ihan toisenlaista tavaraa ja toisella tavalla esillä kaikki. Löysin kaikenlaista kivaa ja pientä.
Kukkasia, koristeteippejä (näitä oli paljon kaikenlaisia! ja halvalla...), pitsinauhaa, hilettä, pari lävistintä, boordileimasin (näitä miulla on jo kolme erilaista), kärpässienileimasin (lasten :) ), joku toinen lasten leimasin, jotain leikattuja kuvioita, liimarolleri, papereita ja 24 kappaleen vesipuuvärit (näitä oli ennestään 12 ja ne eivät kyllä riittäneet mihinkään). Vesipuuvärit oli tosi halvat, vain reilut 11€.
Kyllä nyt taas kelpaa seuraavaan tilipäivään asti :)
Miulla on tullut nyt tavaksi käydä tilipäivänä hemmottelemassa itseäni askartelushoppailulla.
Ensin meinasin tilata nettikaupoista, mutta ei se tunnu samalta. Se on mukavaa, kun pääsee hypistelemään ja ihastelemaan tavaroita heti. Ja järjestelemään :)
Nyt miulla alkaa olla leimasimia jo niin paljon, että pitäisi keksiä uusi säilytyspaikka niille.

Jotkut shoppailee vaatteita ja meikkejä, mie shoppailen askartelutarvikkeita. Ehkä yksi syy siihen on, että olen lihonut niin paljon, ettei vaatteet enää kiinnosta ja miulla niitä on aika paljon muutenkin (kun sain äidin vanhoja pari jätesäkillistä) ja meikkejä mie en käytä kuin erittäin harvoin.
Sisustusshoppailut ei nyt kiinnosta, kun sitäkin tavaraa on jo kaikki paikat pullollaan ja entisiäkin pitäisi karsia.

Miulla nyt muutenkin menee kaikki kausittain. Mie aina innostun yhdestä asiasta kerrallaan ja se vie mennessään. Yhdessä vaiheessa hamstrasin lankoja, toisessa sisustusjuttuja ja nyt näitä.

Tässä yhtenä iltana tein taas yhden sivun art journalingia:
Eetuhan se siellä köllöttelee miehen tekemässä kopissa vuonna 2004. Tämä kuva sopii hyvin tekstiin, joka suomeksi kuuluu: Koti on siellä missä sydän on.
Näinhän se menee. Noista tekstileimasimista mie en erityisemmin tykkää. Ne on puupalikoissa kiinni ja aina ne sotkee. Mietiskelin, että repisinkö ne irti palikoista ja käyttäisin akryylipalikan kanssa.

Tänään miulla on vielä ohjelmassa pyykin pesua ja eilen piirtämäni Mandalan väritystä :)
Siinäpä sitä. Ja viikonloppuna aamuvuorot, mutta ihan kiva. Onneksi ei ole illat.
Työnteko tuntuu taas kivemmalta, kun meno siellä on rauhoittunut ja hurjat hulinat väistyneet.
Tässä vaiheessa viikkoa toivottelen kaikille mukavaa viikonloppua!

tiistai 11. syyskuuta 2012

Hola amigo

Mie ruppeen puhumaan kielillä :)
Sain nimittäin sähköpostia, joka alkoi noilla sanoilla ja olikin sitten ainoat sanat, mitä siitä postista ymmärsin.
Ihan kiva saada Espanjasta sähköpostia, mutta kun on se pienen pieni kielimuuri :)

Miulla olisi tänään ollut iltavuoro, kuten oli eilenkin, sain vaihdettua sen työkaverin kanssa. Oli nimittäin tärkeää olla aamussa. Nyt onkin koko ilta aikaa tehdä jotain kivaa. Mutta mie vähän luulen, että se menee ihan sohvalla maaten ja telkkaria töllöttäen. Että se siitä kivasta. Vaikka kivahan se on laiskotellakin joskus.
Tässä viikonlopun tienoilla olin tosi ahkera journaloimaan. Viimeksi kokeilin jotain ihan uutta. Käytin nimittäin Eetun kuvaa, joka täällä on nähty monet kerrat ja sen omassa kirjassa viimeksi.
Mutta tulipahan kokeiltua tämäkin.
Vähän poikkeavat värit miun normaaleihin vaaleanpunaiseen, vaaleansiniseen, violettiin ja punaiseen. Mustaa ja ruskean eri sävyjä, omatekoinen journal-kortti, leikattuja kuvia ja omatekoista washiteippiä akryylimaalien lisäksi. Ripaus hopeaa ja kultaa. Ainiin, niitä omatekoisia leimoja jälleen, reunukset ja pienemmät tähdet.

Pitäisi tehdä noita washi-teippejä lisää joku päivä erityylisillä koristuksilla. Niitä on helppo käyttää osana näitä sivuja.

Nyt täytyy jälleen kiittää teitä blogiystäviä kommenteista, kun en kovin usein muista. Kiitos!
Ei miulla tän kummempaa asiaa ollut, kunhan moikkasin ja kiitin välillä. Nyt täytyy mennä...sohvalle laiskottelemaan.
Moikka!

sunnuntai 9. syyskuuta 2012

Sunnuntaiaamuna

Ihanan syksyinen aamu. Aurinko paistaa ja ulkona on kirpeän kylmää, n. 8°C. Juuri niinkuin syksy parhaimmillaan on.
Mie heräsin pirteänä seitsemän jälkeen ja kahdeksalta oli jo mustikkapiirakka uunissa.
Nappailin pari kuvaa keittiöstä, jossa eilen tein pieniä käytännön sanelemia järjestelyjä. Ei mitään uutta, tavarat vain vaihtoivat paikkaa (taas).
 Pöytä oli käännetty jo aiemmin tähän suuntaan, mutta leivänpaahdin piti saada ruokapöydältä pois, ettei kompastuta johtoon, joka esti pääsyn sohvalle. Ja koska sille täytyi saada paikka juuri tuosta, läheltä ruokapöytää, muutkin tavarat siirtyivät paikasta toiseen. Lautastelineelle keksin uuden käyttötarkoituksen. Siinä on nyt teelaatikko ja kori. Vedenkeitin on helposti saatavilla (keitän joka ilta teetä). Seinäkorissa on miun neulomat tiskirätit ja pesimet. Niitä en enää vaihtaisi kaupan rätteihin, ihan parhaita.
 Leipälaatikko siirtyi mikron viereen ja mikro pois seinän vierestä, jossa sitä oli hankala käyttää.
Muuten ihan kuin ennenkin.

Eilen syntyi sukuun (serkulle) pieni tyttö. Hänelle omistin yhden Art journaling-sivun.
Nallet on leimakuvia, jotka leimasin erilliselle paperille, kukkajutut on olevinaan ilmapalloja :)
Perhonen on kimalteleva kankainen perhonen (ei näy kimallus kuvassa) ja sydämet on omatekemiä leimoja, jotka väritin punaisella akryylimaalilla. Baby girl-tekstin takana on tasku, jossa on tagi kirjoituksineen.
Taustan maalailin akryylimaaleilla ja leimailin tekstitaustaleimasimella (siitä mie sitten tykkään).
Sivun reunus on leimattu myös omatekoisella leimasimella, jonka myös väritin punaisella.
Eilen illalla innostuin kaivertamaan vanhoista pyyhekumeista leimasimia. Tuli niitä kuusi kappaletta.
Kuvaa en muistanut ottaa, mutta mie käyttelen niitä näissä sivuissa, joten tulette näkemään niitä kyllä käytössä.
Sivun koristelusta tuli ihan vahingossa punainen, vaikka kovasti ajattelin tekeväni vaaleanpunaisen. No, ainakin erottuu taustasta.

Eilen sain valmiiksi myös toisen sivun, joka oli kokeilu.
Kokeilin nimittäin, millaista olisi maalata näitä zentangleja/mandaloita akryylimaaleilla.
Oli hidasta ja aikaavievää, monta päivää meni maalaamiseen ja hermo meni. Loput väritin vesiliukoisilla puuväreillä (paljon helpompaa) ja taustan vesiväreillä.

Mie rupesin tässä miettimään.
Kotona meillä on aika väritöntä. Vaikka välillä haluan oikein paljon värejä ympärille, kyllästyn nopeasti ja palautan tän värittömyyden. Ehkä mie saan väreistä tarpeeksi, kun teen näitä Art journalingeja, jotka taas ovat todella värikkäitä ja vahvoilla väreillä kyllästettyjä. Ehkä mie kaipaan ympärilleni rauhaa ja vakautta ja sitten paperille räjäytän itseni ja sielunmaisemani.
Olisi kiva, jos joku osaisi analysoida näitä, värejä ja näiden piirtelyiden merkityksen.
Etenkin nuo mandalat/zentanglet ainakin kuvastavat miun syvempiä kerrostumia (olen lukenut jostain), mutta olisi kiva saada analyysi: olenko ihan sekopää vai mitä :)
Jep, nyt mie lähden tästä kahville ja toivottelen kaikille oikein kivaa sunnuntaita ja alkavaa viikkoa!

torstai 6. syyskuuta 2012

Vintage

On se vissiin tännekin laitettava tuo art journaling-sivu. Mie kun tykkään kaikesta vanhasta ja vanhanaikaisesta, tein siitä sitten ihan oman sivunsa. Tykkään myös kaikista elokuvista ja kirjoista, jotka kertovat jostain 1700- ja1800 -luvuista.
Yritin ensin piirtää tuollaisen pukunaisen, muttei ihan taidot riittäneet. Ei ainakaan riittänyt kärsivällisyys jatkuvaan pyyhkimiseen, ehkä se taito olisi saattanutkin jotenkin riittää.
Päädyin sitten värityskuvaan, jonka väritin miun harvoilla Inktense-puuväreillä (haluaisin triplamäärän niitä) ja piirtelin yhtä sun toista, liimasin kiiltokuvia ja keskelle kakkupaperin päälle liimasin yhden. Tuo kultainen muste on aivan ihanaa, voisin edelleenkin väritellä vaikka mitä sillä.
Clas Ohlsonin teippipitsiä laitoin myös.

Tänään säikäyttikin oikein kunnolla, kun ajelin autolla. Työkaveri oli kyydissä ja yhtäkkiä joku tyttö oli auton keulan edessä. Onneksi on hyvät jarrut! Hän vain lähti pyörän kanssa ylittämään tietä katsomatta yhtään ympärilleen. Onneksi ei osunut! Vaikka lähellä se oli.
Onneksi selvittiin säikähdyksellä.

Enää yksi työpäivä ja kohta viikonloppu. Ja vieläpä vapaa sellainen.
Mukavaa loppuviikkoa kaikille!
Ajakaa varovasti, autoilla tai pyörillä! Ja kävelkää varovasti!

tiistai 4. syyskuuta 2012

Niitä näitä höpinöitä

Kaikenlaista on mielen päällä.
Päällimmäisenä eräs ihminen, joka pahoittaa aina miun mielen. Niin nytkin. Eikä vain miun, vaan erään toisenkin mielen. Jostain syystä hän on ottanut meidät silmätikukseen, eikä me osata mitään eikä meistä ole mihinkään, hänen mielestään. Yritämme päästä hänen yläpuolelleen ja olla välittämättä, mutta ei mahda mitään. Ilkeys viiltää silti. Näin se vain on. Ehkä olemme liian herkkänahkaisia ja pitäisi vähän kovettua. Ehkä me vielä opimme.

Eilen vähän putsailin blogiluetteloita syötteenlukijassa ja täällä bloggerissa. Syötteenlukijaan jäi vielä 350 blogia :)
Tuo sivupalkin luettelo pitäisi vielä siistiä. Miulla oli paljon blogeja, joita en edes lukenut, enkä kommentoinut koskaan. Roikkuivat vain mukana ja jotkut oli lopettanut bloggaamisen kokonaan.
Puolitoista tuntia käytin siihen, että kävin jokaisen blogin yksitellen läpi (paitsi ne, joissa käyn muutenkin melkein päivittäin -> niitäkin on monta).
Blogin kuvatilakin pitäisi taas uusia, jälleen vuosi edellisestä maksusta. Tänään tuli ilmoitus, että mie saan vielä vuodeksi kerrallaan, jos en halua muuttaa joksikin muuksi.
Kyllä mie varmaankin sen vuoden vielä maksan, kai sitä jotain jutun juurta keksii.

Blogin suunnasta mie en enää sano juuta enkä jaata, kun kerran jo luulin jättäneeni sisustukset pois, niin seuraavassa hetkessä olin jo niitä kuvia laittamassa. Bloggaan mistä bloggaan, mitä milloinkin. Kunnollista sekametelisoppaa.
Tauti riivaa edelleenkin, enkä jaksa uusia kuvia käydä ottamaan. Joten laitan vanhoja kuvia sieltä täältä, seinällä roikkuvia juttuja.
Jotkut kuvat on tosi vanhoja, kuten seuraavat. Otettu ties millä, ehkä kännykällä jopa. Ei mitään muistikuvaa :)
On tuo pannunalunen sekä seuraava naulakkokin tosi vanhoja. Pannunalunen on saatu äidiltä ja naulakko oli täällä talossa, kun muutimme.
Onneksi huomenna on vapaapäivä, että saa vähän rauhoittua ja hengähtää. Sitten vain kaksi työpäivää ja viikonloppu jälleen vapaa. Onneksi!
Toivottelen teillekin mukavaa loppupäivää! Mie aion nyt nauttia ja tehdä jotain kivaa.

lauantai 1. syyskuuta 2012

Syksyn ensimmäinen päivä

Pikainen postaus ennen iltavuoroa.
Eilen oli onneksi vapaapäivä, tauti ei meinaa lähteä millään. Nyt tuli kova nuha, mutta töihin on mentävä. Nuhan takia ei sairaslomaa saa.
Eilen sain kuitenkin tehtyä uuteen kirjaan kannen. Tai siis en mie sitä tehnyt, vaan koristelin.
Valmiita papereita, koristeita sekä omatekoisia koristeita.
 Omatekoista washi-teippiä...
 Leimattua teippiä sekä maalattua teippiä.
 Kirjoitusleimoilla sekä nuottileimoilla.
Löysin uudenlaisen ohjeen omatekoiselle washi-teipille. Tai siis kaksi ohjetta. Ensimmäinen oli tehty näin:
liimaa kaksipuolisen teipin toiselle puolelle silkkipaperia ja kiinnitä esim. vahapaperille (mie kiinnitin muoviin).
Toinen oli tehty näin:
Kiinnitä apteekista saatavaa valkoista kangas/ihoteippiä vahapaperille/muoviin ja leimaa tai maalaa.
Helppoja ja hyviä ohjeita. Tykkään molemmista ohjeista. Silkkipaperiteippi on vahvempaa ja paksumpaa.

Toissailtana tein myös yhden sivun tähän kirjaan. Halusin tehdä jotain, mutten jaksanut ruveta levittelemään askartelutarvikkeita ja maaleja ympäriinsä, enkä jaksanut miettiä.
Joten tein kynillä, mustalla piirsin ja vesiliukoisilla puuväreillä väritin ja eilen kuivaan pintaan vetelin valkoista geelikynää sekä akryylimaalia.
Näitä zentangleja on helppo tehdä ilman aivoja, eikä tarvita paljon tarvikkeita.

Eilen illalla kaivoin pitkästä aikaa myös puikot ja langat esiin. En muistanut ottaa kuvaa, vaikka piti.
Katsottiin tallennukselta Neiti Marplea ja mie neuloin. Viimeksi olen neulonut Huhtikuussa! Tästä se alkaa, syksy. Sekin on yksi syksyn merkki, että mie rupean neulomaan.
Nytkään ei oikein aivot toimi (pää täynnä räkää), joten lopetan ja toivotan teille mukavaa viikonloppua! Mie olen siis iltavuoroissa ja kerrankin sanon, että: Onneksi! Saa aamulla nukkua vähän pidempään.