Uhkauksia ja törkeyksiä

Tämä viikonloppu on mennyt niin, että eilen en juuri koneella ollut. Pikaisesti vain kävin katsomassa kommentit, mutten kerennyt niihin mitään vastata. Kiitos niistä kuitenkin!
En oikein tiedä, mistä aloittaisin tai mitä voisin kertoa. Aika järkyttävää kuitenkin...
Aloitanpa alusta ja kerron kaikki.
Tytön poikaystävä on koko talven korjannut ja laittanut autoaan meidän autotallissa. Muutama kaveri on käynyt silloin tällöin auttamassa. Meille ei ole ollut heistä mitään haittaa, päinvastoin, kiva on ollut seurata ahkeria poikia. Eivät ole möykänneet, eivätkä olleet häiriöksi millään tavalla. Purkivat siis auton atomeiksi ja kasasivat alusta loppuun uudestaan, hatunnoston arvoinen asia.

No, auto oli sitten siinä vaiheessa, että käynnistivät sen ensimmäisen kerran tallin edessä (työnsivät siihen). Kello oli 20.30 ja eräät naapurit vähän kauempaa tulivat valittamaan. Auto oli viritetty, paksulla pakoputkella varustettu ilman äänenvaimenninta ja meteliä kesti n. 10 min. Pojat hinasivat auton maalle, jossa jatkoivat sen laittamista.
Kolmen viikon kuluttua auto tuli taas meille ja jatkoivat laittamista. Ajoivat sillä ABC:lle (edelleen ilman äänenvaimenninta) ja tulivat takaisin (kello oli 20). Samat naapurit tulivat valittamaan. Taas auto hinattiin sinne maalle, jossa se laitettiin kuntoon loppuun saakka.
Tällä viikolla se on katsastettu ja on täysin laillinen ajopeli äänenvaimentimineen. Noista toisista naapureista ei ole enää kuulunut mitään, eikä pitäisikään, autohan on laillinen.

Mutta perjantai-iltana alkoi toisesta naapurista kuulua törkeyksien huuteluja meillepäin.
Kaikki alkoi siitä, kun poikaystävä toi tytön kotiin ja läksi pois. Tytön kävellessä tien laidasta pihalle, huutelivat rumasti hänen peräänsä. Puolitoista tuntia huusivat: he hakkaavat kaikkien päät mäsäksi, jotka tänne tulevat (myös meidän), rotikka raatelee hyvin, pistävät meidän pihan p***ksi, tuovat kiviä ja betonia pihan täyteen, tappavat kaikki jotka tänne tulee (myös meidät), hajottavat tuon pojan auton, ajelevat hienoilla autoilla ja tien laidat täynnä autoja (kerran oli 5, yleinen tie eikä kieltomerkkejä). Välillä yksi sanoi, että nyt mie lähen, toinen sanoi, mie tuun kanssa...Kamalaa kiroilua ja rumilla sanoilla haukkumista, tappouhkauksia, koiran usuttamista kimppuun...

Puoleen kahteen saakka odoteltiin, milloin he tulevat koko ajan valmiudessa soittamaan poliisit. Eivät tulleet ja lopulta uskaltauduttiin nukkumaan, mutta tyttö sanoi heidän möykänneen ainakin kolmeen ja ylikin, kun hän oli käynyt vessassa. Mie nukuin kuin tukki, olihan miulla takana rankka 6:n päivän työputki ja mustikkareissu päälle vielä. Mies ja tyttö olivat yön nukkuneet huonosti ja odotelleet, milloin he tulevat...

Emme uskaltaneet soittaa poliisiakaan ja olisivatko he mitään tehneet kuitenkaan. Pahempi sotahan siitä olisi syttynyt. Nyt sanoin vaan, että ollaan ihan hiljaa, eikä vastata millään lailla.
Huutelu jatkui lauantai aamupäivällä, mutta ei enää tappouhkauksia: huusivat meille, hävetkää (miksi meidän pitäisi?) ja jotain sitä samaa, että hienoilla ja kovaäänisillä autoilla ajelevat....kolme laatikkoa olutta olivat käyneet ostamassa kymmenen aikoihin aamulla....
jossain vaiheessa nainen kävi tiellä osoittelemassa meillepäin ja huusi miun miehelle herraa ja hidalgoa. Just.
Kävivät vielä heidän viereiseltä naapurilta kysymässä, häiritsevätkö naapurit.... Hehän pitkin yötä ulkona istuvat ja möykkäävät. Tuo auto ajaa tiellä vain sen verran, että poika menee töihin ja tulee takaisin. Raukka on niin kiltti, että ajaa suurinpiirtein kymmpiä, eikä uskalla painaa kaasua, ettei kuulu meteliä. Ja välillä ei uskalla tulla edes omalla autollaan meille, ettei aiheuta häiriötä, vaan lainaa jonkun kaverinsa autoa. Ja yleensä ajaa auton vielä yläportille, etteivät alapuolen naapurit häiriinny.
Voin sanoa, että kunnon poikia ovat kaikki, jotka meillä ovat käyneet.
Perjantai-iltana katsoimme elokuvaa, joka jäi kesken, kun pelättiin. Lauantaina tuli iskä ja sisko käymään ja kuulivat hekin vähän, minkälaista huutelua naapurista kuului...

Sain mie eilen tehtyä mustikkapiirakan, jota syötiin ja kahvia juotiin pihalla istuen ja kuunnellen möykkäämistä.
Siinä saivat eksyneet rekatkin ja muut nuoret autolla ajelijat oman osansa. Tästä ei saa kuulemma rekoilla mennä, kun on pieniä lapsia taloissa (näillä naapureilla ei ole). Mutta mitä harhautunut rekka voi muuta tehdä kuin mennä läpi, kun ei sillä takaisinkaan pääse. Paha sitä on kääntää pikkuteillä...
Illalla katsottiin perjantainen elokuva loppuun ja toinen perään. Siinä katsoessa sain neulottua uuden tiskirätin, Maalaisunelma-lehden mallin mukaan. Että ei ihan hukkaan mennyt se viikonloppu. Tai onhan tätä vielä jäljellä, katsotaan, mitä päivä tuo tullessaan.
Ainakin nyt sataa kaatamalla vettä (se siitä ajatuksesta, että istuisin pihalla neuloen ja virkaten).

Edellisenä viikonloppuna oli mies kuunnellut samantyylisiä törkeyksiä päivällä, kun mie olin töissä.
Siispä tätä taitaa olla tiedossa joka viikonloppu.
Mie en oikein ole osannut keskittyä mihinkään, päässä pyörii vaan nuo huutelut.

Onhan tuon auton jo kerran poliisitkin pysäyttäneet, mutta eivät sanoneet autosta mitään. Yrittivät vain puhalluttaa kuskin: menivät tytön luo, että puhallappas tähän. Johon poika vastasi: voittehan te emännänkin puhalluttaa, mutta ratti on tällä puolella =) Poliisi rupesi nauramaan, ratti on ns. väärällä puolella :)
Että semmottista tänne, ei oo ainakaan tylsää.