maanantai 30. heinäkuuta 2012

Pitsiä, rauhaa ja rakkautta

Virkkasin kuikelokaappiin reunapitsit hyllyjen reunoihin. Ja huomasin kuvasta vasta, että ylimmäiseenkin olisi pitänyt...No, joskus sitten.
Pitsit on virkattu omasta päästä ja tehdessä tein sellaisen pikaohjeen, jotta kaikista tulee samanlaiset.
Kyllä mie oon sitten surkean huono valokuvaaja. Ihan epäselvä kuva. Otin monta kuvaa ja kaikki yhtä huonoja.
Tässä vähän tarkempi kuva:
Hyllystä puuttuu vähän kirjoja, kun joku (mie) ei ole palauttanut niitä lukemisen jälkeen paikoilleen. Siellä ne kerää yöpöydän välissä pölyä...
Siinä se pitsiosuus, seuraavaksi rauhaa ja rakkautta :)
Eilen illalla piirtelin ja värittelin taustaa Art journal kirjaan, mutta ideat loppuivatkin sitten siihen ja oli pakko lopettaa. Tänä aamuna, kun heräsin, päässä pyöri: Peace, love & rock'n roll. Se pyöri kuin joku mantra, uudestaan ja uudestaan. Siitä se idea sitten lähti.
Tuli Peace, Love & Art Journaling :)
Joo, ei siinä oikeastaan ole päätä eikä häntää koko sivussa, mutta sellaista se on. Maalaamista, piirtämistä, suttaamista, leimaamista ja osasien liimaamista paikoilleen.
Jälleen huono kuva, josta ei näe, että rauhan enkelillä :) on kultaiset korvarenkaat ja with love-leiman jälkeen lukee kultakynällä kirjoitettuna: Siru. Eikös enkelit yleensä ole kultatukkaisia ja valkomekkoisia? Miulla ne on vähän erilaisia :) Mut tää onkin rauhan enkeli. Mikä se sitten lieneekään.

Eilinen ukonilma olikin ollut niin raju, että oli hajottanut työmaalla tietokoneet (kuulin työkaverilta, kun itse olin tämän päivän vapaalla). Onneksi kotona ei hajonnut mikään je kerkesin kännykän kanssa karkuun, kun kuvatessa rysähti pään päällä.
Ilma on edelleenkin todella hautovan kuuma ja kostea. Toivottavasti huomenna vähän helpottaa, kun menen iltavuoroon. Iltavuorot on pahimpia helteillä.
Smiley pointing to a sign that says: “Peace”

sunnuntai 29. heinäkuuta 2012

Ukonilma 29.7.2012

Juuri, kun olin lähdössä töistä, ukonilma tuli päälle. Sama rytinä jatkui kotona ja kerrankin rohkenin seisomaan rappusilla ja kuvaamaan sitä. Todellakin, se oli aivan meidän kohdalla. Etenkin videon lopussa näkee, kuinka säikähdin, kun salama välähti ja ukkonen rysähti täsmälleen samaan aikaan. Silloin oli juostava sisälle puntit tutisten :) Vettä tuli kuin aisaa ja loppuvaiheessa vielä kovemmin.      Ei kovin selvä video, mutta hurjalta tuntui seistä, kun ympärillä salamoi ja rytisee. Kovin olikin hautova ilma töissä ollessa, tukahduttava suorastaan ja tuntui, ettei henkeä saanut. No, nyt on ilma seestynyt ja ukkonen siirtynyt muualle. Mie muuten kerran tässä opettelin tämän puhelimen videokameraa käyttämään oikein ajan kanssa. Mistään en löytänyt ohjeita, mutta kokeilemalla löysin oikeat asetukset. Aiemmin pystyi kuvaamaan vain puolen minuutin pätkiä, mutta nyt niin pitkiä kuin haluaa. Videopostausta en ehkä meiltä viitsi tehdä, kun koko ajan pitää rykiä ja yskiä ja se se on ärsyttävää kuultavaa. Jossen sitten laita musiikkia siihen. Youtubella voi tehdä mitä vain. Jopa 3D videota. Nyt taidan lähteä syömään miehen eilen tekemää lihapiirakkaa. Sunnuntaita kaikille!

perjantai 27. heinäkuuta 2012

Jotain muuta välillä

Jokohan olisi aika siirtyä eteenpäin tuolta olkkarin puolelta, nyt se on jo nähty. Kiitos kommenteistanne edellisiin.

Siirrytään siis makkarin puolelle. Tämä olisi kyllä ihana askarteluhuoneenakin, koska on niin iso. Mutta se askarteluhuone ei ole ihana makkarina, on kokeiltu. Sinne ei sitten juuri muuta mahdu kuin sänky ja sängyn ympärillä ei mahdu kunnolla kävelemään. Ahdistava on oikea sana.
Tässä huoneessa taas on tilaa vähän liikaakin ja on laitettu muutakin kuin sänky.

En viitsinyt järjestää petin päällistä ja häiritä kissoja, etenkin Julialla näkyy olevan mukavaa :)
Vieläkin on nuo omatekemät pimennysverhot ikkunassa. Kohta onneksi voi jo vaihtaa kevyempiin verhoihin. Ja jotain muuta väriä kuin sinistä. Onhan sininen kyllä rauhoittava väri, toisaalta.

Tänne siirtyi vitriini kirjoineen.
Telkkarin vieressä on taso tyhjänä. Siinä on miun kannettavan paikka, kun iltaisin ennen nukkumaanmenoa katselen askarteluvideoita. Lukeminen on vaihtunut askarteluvideoihin :)
Täällä on myös tuo iso kaappi, jossa säilytän verhoja, liinoja, lakanoita, torkkupeittoja ym. Myös kausivaatteita roikkuu henkarissa täällä. Tuonne mahtuu tosi paljon tavaraa.

Täällä on myös jotain, mikä sinne ei oikeasti kuuluisi. Mankeli ja mankelin alla silitystä ja mankeloimista odottavat...nyt tuo hyllykkö on taas täynnä niitä... Silityslauta on piilotettu ison kaapin ja seinän väliin. Siellähän se näkyykin :) Onpa hyvä piilo :)
Haluaisin nämä askarteluhuoneeseen, mutta sinne ei mahdu.
Oven takaa löytyy lisää hyllytilaa.
Tulostin ja silitysvehkeet sekä joitain laatikoita (jotka pitäisi päällystää jotenkin) ja iskältä lainattuja kirjoja. Ja tuo hirmuinen pääkallo, jota käytän jumppakeppinä. Kissat pelkäävät sitä :)
Siinäpä se. Nyt on taas kaikki kertaalleen näytetty :)
Tämä on niin pieni talo, ettei tässä paljon näyttämistä ole. Eikä oikein voi huonekalujakaan muutella enää paikasta toiseen.
Makkarissa pitäisi varmaan unisieppari siirtää sängyn päälle, kun mie näen mitä kamalampia unia joka yö. Ihan hirveitä painajaisia, oikeasti jotain rumia isoja rottia, juoksen karkuun murhaajia ja viime yönä piileskelin jossain metsässä jotain ihme tyyppejä, jotka liikuskelivat pyssyjen kanssa. Huhhuh. Ei siinä paljoa lepäydy, kun joka yö juoksee jotain karkuun.

Art jouranliin tein toissapäivänä uuden sivun (johon en oikein ole tyytyväinen, tulipahan tehtyä).
Luulin sen olevan kesän lämpimin päivä ja 2,5 viikkoon ensimmäinen sateeton, vaan eipä ollut. Illansuussa alkoi satamaan kaatamalla ja jatkui eiliseen melkein puoleen päivään asti.
Eipä se selitystä kaipaa. Tuollainen siitä tuli.

Tänään alkaa olympialaiset. Avajaiset jää näkemättä, mutta joka päivä tulee jostain aamukymmenestä iltakymmenee ohjelmaa. Vai tuleeko peräti yöhön asti. Yleensä olen katsonut, etenkin kesäolympialaisia. En mie talvisellaisista niinkään välitä. Varmaan nytkin tulee katsottua silloin kun ehtii.

Tänään mie taas menen viettämään perjantai-iltaa töihin. Eipähän tarvi miettiä, mitä illalla tekee. Eikä tarvi miettiä viikonlopunkaan tekemisiä, se menee aamuvuoroissa. Milloinkohan miulla on seuraava loma?... Hah, kaksi viikkoa ollut loman jälkeen töissä ja tuntuu, että edellisestä lomasta on jo ikuisuus.
Mukavaa viikonloppua kaikille!

keskiviikko 25. heinäkuuta 2012

Lisää muutosta

Eilen illalla vielä rupesin järjestelemään lisää olkkaria. Arvatkaapa, mikä tänne sitten tuli... se kuntopyörä :o
Mies sanoi, että hän rupeaa polkemaan sillä, ei sitä saa viedä autotalliin (joka on kylmä talvella). Ei hän ainakaan eilen vielä polkenut. Enkä sen puoleen miekään... Mutta ehkä sitä tulee käytettyä, kun se olkkarissa kerran töröttää.
Neulonta/virkkaussoppi siirtyi toiseen paikkaan myös. Ennen se oli sohvien välissä ja jotenkin puristuksissa siinä. Nyt on vähän väljempi.
(siellä se kuntopyörä vilahtaa)
 Tässä on nyt miun neulonta- ja virkkauspaikka.
 Vähän siistin muutenkin tuota paikkaa, tyhjensin seinähyllyltä ylimääräisiä rojuja pois (jotka olin nostanut vitriinin päältä sinne) ja laitoin hyllystä roikkumaan tuon "viirinauhan".
 Tänään olen jälleen päättänyt pitää leivontapäivän. Paistoin mokkapaloja ja sämpylätaikina on nousemassa (taas). Kun mie niin tykkään syödä näitä omatekoisia :)
Mokkapaloja söinkin jo kahvin kanssa ja täytyy sanoa, että hyvin onnistuivat. Tuli oikein kuohkea pohja.

Täytynee vissiin lähteä katsomaan, joko taikina on noussut. Ja saisi tuoreita sämpylöitä kohta :)
On ne vaan niin hyviä verrattuna kaupan leipiin. Mie löysin hyvän sämpyläjauhon, taisi olla Sunnuntai Kaurainen sämpyläjauho. Ei yhtään ruisjauhoja mukana, miun vatsa ei siedä ruista yhtään. Aina saa katsoa tarkkaan kaikki leivät, ettei vaan ole ruista. Paitsi nyt olen löytänyt yhden ruisleivän, jota pystyn syömään ilman, että joudun kävelemään kaksinkerroin vatsakivusta johtuen. Eli ei koske yhtään.
Se on Luomu Jälkiuunilimppuviipaleet. Ihanan meheviä ja lempeitä vatsalle. Ehkäpä siitä Luomusta on hyötyä.
No niin, mie mänen nyt ja seuraavalla kerralla lupaan laittaa jotain muita kuvia kuin näitä olkkarisellaisia. Moikka!

tiistai 24. heinäkuuta 2012

Olkkarin pieni suuri muutos+jotain askarteluhuoneessakin

Mie jo luulin, että meidän huushollin sisustelut on sisusteltu. Pitkään aikaan ei pahemmin ole ollut kiinnostusta tehdä mitään, paitsi niitä pakollisia sähköpattereiden takia tehtyjä muutoksia.
Tänään se sitten iski. Ihan yhtäkkiä kuin salama kirkkaalta taivaalta. Kello on vasta puoli 12 ja kaikki tehty.
Mummon lipasto oli meidän makkarissa, samoin se ikkuna, josta olin haaveillut kauan. Ei tuntunut oikealta haudata niitä makkariin, jonka ovi on useimmiten kiinni ja pimennysverhot ikkunan edessä. Mieluummin katselen niitä välillä ja iloitsen niistä. Makkarissa niitä ei edes huomaa, kun nukkumaan menee.
Siitä se sitten lähti. Ja olkkari valostui ihan hirveästi ja avartui yhtä paljon.

Mummon lipasto siirtyi vitriinin tilalle. Ja ikkuna siinä mukana. Ikkunan laitoin seinää vasten ja kiinnitin kulmaraudalla yläreunasta seinään. Ja samalla keksin koristeenkin siihen. Saman tien piti lähteä askartelemaan.

Mummon Ameriikan tädit pääsivät kaikki esille. Muistattehan, kun löysin mummon vanhan valokuva-albumin välistä nämä New Yorkin tätien kuvat? Tässä linkki sinne. Olipas vaikea löytää tätä postausta. Pitäisi vähän tarkempia otsikoita laittaa. Eihän niitä jälkikäteen muista, jos otsikko ei vastaa postausta. 

Jokaiseen valokuvaan tein reijät ja laitoin narut sekä pitsit ala-sekä yläreunoihin. Keskimmäinen kuva piti liimata paremmin kehyksiinsä kiinni. Muuten ovat todella hyvässä kunnossa.
Ikkunan vieressä on mummo sisaruksineen nuorena.

Vitriini siiryi makkariin ja keinutuoli askarteluhuoneeseen. Ja kuntopyörä tönöttää keskellä eteisen lattiaa. Odottelen kantoapua, että sen saa autotalliin. 
Nyt voi askarteluhuoneessa vaikka keinutella ja kuunnella radiota. Esim. lauantaina tulevaa Entisten nuorten sävellahjaa tai Lakattuja varpaankynsiä :) 
Mie nimittäin kuuntelen ne aina, jos olen lauantaina kotona siihen aikaan (ellen ole iltavuorossa, onneksi harvoin olen). Samalla voi vaikka lukea tai olla vain.
Keinun alle pitäisi vaihtaa pidempi matto.

Nyt te varmaan ihmettelette noita korivaunuissa olevia pehmoja? No, löysin ne vintiltä ja ne pitäisi viedä vanhemmalle tytölle. Siinä on Pipi-nalle ja Viki :) Pipi-nalle on ostettu joskus, kun tyttöä piti lähteä viemään lääkäriin (hänen ollessaan ihan pieni) ja se kulki aina lääkärireissuilla mukana. Viki taas on tytön mummin ja ukin entinen koira. Heillä oli oikeasti Siperian husky, jonka nimi oli Viki :)
Ihania muistoja tytölle :) (onhan miullakin lapsena saatu Susanna-nalle tallessa :) )
Tässä sitten samalla keksin uuden säilyttimen liimoille ja maaleille.
Tuo puulaatikko, olikohan se viinilaatikko? Taisi olla. En mie muista, mistä sen sain. Pitäisi taas penkoa vanhoja postauksia.... Sen saatte etsiä ihan itse, jos jää vaivaamaan :)
Ohhoh, puoli tuntia mennyt jo tämän kirjoittamiseen. Makkarin muutoksen ja esittelyn jätän toiseen kertaan.
Nyt täytyy käydä tekemään jotain muuta. Tietäis vaan, mitä.
Nähdään taas!

sunnuntai 22. heinäkuuta 2012

Ruusuja

Perjantaina innostuin tekemään Art journaliin uuden sivun. Olin jo aiemmin piirtänyt kasvot ja maalannut taustan. Miulla ei ollut mitään hajua, mitä olin tekemässä. Kunnes löysin yhden valmiin tekstin ja siitä se sitten lähti.
Erilaisia kiiltokuvia, tulostettuja ruusuja, leimoja ja käsikuvaan pitsinpalanen hihansuuhun.
Meidän pihan ruusut meni sateessa pilalle. Yhtään kuvaa en niistä saanut, kun sade hakkasi kukat hajalle. Ihastellaan ruusuja sitten näin ja kuvitellaan tuoksut mukaan. Tuo kasvokuva oli taas yksi harjoitelma, jonka värittelin vesipuuväreillä.
Taustan tuputtelin semmoisella meikkivoiteen levityssienellä akryylimaaleilla ja omatekoisella suihkemaalilla. Päälle vetelin valkoista akryylimaalia, jossa joukossa paljon vettä. Vähän kuin valkovesipesu. Kuvat kiinnitin Mod podgella.

Eilen kävi ihan naurattamaan tämän kesän kanssa. Kerrankin laitoin caprit jalkaan ja koko aamupäivän mietin, vaihdanko pitkät housut, rupeaako satamaan jne. Oikein hyvä oli ilma, kunnes läksin autolla liikenteeseen ja pääsin vähän matkaa, rupesi satamaan kaatamalla. Ja miulla oli ne caprit jalassa :)
Onneksi ei satanut sen enempää ja pärjäsin niillä vaatteilla. Otin kyllä reppuun vaihtovaatteet varuilta mukaan. Ei tarvinnut vaihtaa, vaan lämmintä oli.
Ei ole montaa kertaa tänä kesänä capreja voinut pitää. Ja sandaaleita en ole käyttänyt kertaakaan.
Nytkin onneksi näyttää aurinkoiselta. Capreilla meinaan pärjätä tänäänkin.
On tää kyllä ihme kesä.
Nyt ei muuta kuin kivaa sunnuntaita kaikille!

perjantai 20. heinäkuuta 2012

Vapaapäivä

Eilen lyötiin ennätys. Nimittäin vesisateessa. Nyt on satanut eniten 50 vuoteen, olikohan se 188 mm :)
Ja kun se ennätys saavutettiin, tänään onkin ollut aurinkoinen päivä. Olen taas kuunnellut Radio Suomea/Etelä-Karjalan radiota. Sieltä kuulee aina näitä tuikitärkeitä asioita.
Toinen asia, joka miun mielestä onkin ihan supertärkeä, on Maria Guzenina-Richardsonin ajama asia. Eli vanhustenhoitoon on tulossa henkilöstömitoitukset! Myös kotihoitoon ovat miettimässä ratkaisuja. Hieno juttu! Ihan mahtavaa! Tämä uutinen sai miun sydämen oikein sykähtämään ilosta, hienoa Maria!
Vanhustenhoito on miun sydäntä lähellä, teenhän sitä työkseni, kutsumuksesta.
Päätin nyt sitten paljastaa suoraan, mitä työtä teen :) Ihan sama. Jos joku tunnistaa, terve vaan :)

Tänään sain siskon toisen taulun valmiiksi.
Nyt riittää vähäksi aikaa nämä väkerrykset, kun silmissä vilistää pari päivää näiden tekemisen jälkeen :)
Tänään olen myös leiponut sämpylöitä sekä pellillisen mustikkapiirakkaa (viime vuotisista mustikoista).
Olen jo pitkään tehnyt laiskan naisen sämpylöitä: levitän taikinan pellille, leikkaan pizzaleikkurilla osiin ja voitelen vedellä. Ei tarvi siivota pöytiä :)
Mustikkapiirakka on tehty ihan perinteisesti:
Mitenköhän käy mustikoiden? Saakohan niitä tänä vuonna ollenkaan. Täällä on kuulemma raakoja vielä ja milloinkohan sitä ehtii mustikoita poimimaan...Kahden viikon kuluttua olisi vapaa viikonloppu, sataakohan silloin? Onkohan niitä enää? Vai onko se mentävä töiden jälkeen?
Voi jestas. Onpas hankalaa. Ei ole ennen ollutkaan näin hankalaa. On vaan menty ja kerätty.

Nyt mie toivottelen kaikille mukavaa viikonloppua! Miulla menee iltavuoroissa, eipä tuo haittaa.

keskiviikko 18. heinäkuuta 2012

700:s

Se ois sitten 700:s postaus, jos ei lasketa niitä, jotka joskus poistin lisätilatarpeessa.
Ja vuorossa askarteluhuoneen uusi järjestys. Ei siellä mitään ihmeellistä ole ja kuntopyöräkin viskataan suosiolla autotalliin, kunhan vanha varaajan rotisko on noudettu. Jo viime viikolla sen piti hävitä, vaan siellä se vielä nököttää ja on tukkona. Tarkoitus olisi saada tila autolle sinne. Ajateltiin nyt kerrankin käyttää autotallia autotallina, eikä romuvarastona. No, joo poikkesin taas aiheesta :)
Askarteluhuoneessa on vain askartelupöytä ja vaatekaapit (+tuoli, tietenkin):
Pakastin ja kampauspöytä sekä ompelutarvikkeille äitin vanha vaunu:
Kuntopyörä tukkii koko huoneen. Autotallin nurkkaan se mahtuu paremmin, vaikka siellä auto olisikin.
Toisessa suunnassa on vain lipasto ja vaatehuoneen ovi:
Kyllä se on pieni huone. Ei sinne muuta mahdukaan. Mutta inspiroiva tila se on. Tuolla mie voin kuluttaa aikaa vaikka kuinka, eikä ajan kulumista edes huomaa. Kaikkein mukavinta on näpertää jotain ja samalla kuunnella radiota.
Ennen miulla oli askartelutuolina sellainen pinnatuoli, mutta ei se pidemmän päälle ole hyvä. Kunnon tuoli se olla pittää. Iskän kanssa tehtiin vaihtokaupat ja sain tuon punaisen. Siinä on tosi hyvä istua ja askarrella.
Seinien tapetoinnista mie olen puhunut jo kauan. Edelleenkin se on tekemäti. Helpompi olisi repiä vanhat tapetit pois ja maalata. Mies ei vaan suostu.
Huvittavaa, kun kaikki seinätkin on lätkitty täyteen säilytyskalustoa :)
Mutta kun joka paikassa on niin vähän kaappeja ja säilytystilaa.
Tää on kyllä melkein miun lempparihuone. Tai ehkä se keittiö on lemppari, en tiedä, jompikumpi.

Tiedättekö, en mie turhaan narissut tuosta vesisateesta. Täällä on satanut toiseksi eniten 50 vuoden sisällä. Eli todella paljon. Tänäänkin satoi melkein puoleen päivään asti kaatamalla. Nyt on pouta, mutta kolea, syksyinen ilma. Eräs ihminen sanoi tänään, että kohta saadaan kulkea veneellä :)
Hauskaa, saataisiinkohan me kilsakorvaukset veneen käytöstä?! Moposta ja polkupyörästä voi saada :)
Kuten tottakai myös autosta. Minkähänlaisen veneen sitä hommaisi, olisikohan sellainen tuulilasivene hyvä, vai riittäisiköhän pelkkä kumivene :)
Lappeenranta, Suomen Venetsia :)

tiistai 17. heinäkuuta 2012

Syksy?

Mihin hävisi kesä? Tuliko jo syksy? Ihan syksyltä nimittäin tuntuu, vettä on tullut jo toista viikkoa yhtä soittoa. Ja seuraavat 10 päivää näyttää samalta ainakin Forecan mukaan. En mie ilmoista haluaisi valittaa, mutta kun tuntuu niin ankealta, kun ajattelee koko pitkää syksyä, joka jatkuu samanlaisena harmaana, vetisenä ja ankeana. "Hyvässä" (eli pahassa) lykyssä talvikin voi olla vielä tätä samaa.
Onhan niitä tietysti isompiakin harmeja olemassa, kuten meilläkin on ollut, mutta paremmin niitä mutkia ja notkoja jaksaisi, jos saisi auringosta vähän energiaa, aurinkoihottuman lisäksi. Sen ihottuman mie kerkesinkin jo saamaan, energiaa en :)
Jaksaisi töitäkin paiskia paremmin, kun aurinko välillä paistaisi. Tai voisi istua pihalla, nyt ei vaan voi.
Plaah..

Muistattekos vielä, kun mie vaihdoin lomalla järjestystä täällä? Ja purin rautasohvan palasiksi ja kokosin sen takaisin? Nyt mie laitan niitä kuvia tähän, vaikkakin yhden verhon ompelu on vielä vaiheessa. Eli täysin aloittamatta.
Vähän hassusti meillä on kolme sohvaa olkkarissa. Tässä voi vaikka makoilla ja lukea, tämä sohva piti siirtää askarteluhuoneesta pois, kun patteriin pitää saada sähköpatteri roikkumaan. Ja kissojen kiipeilypuu vaan olla möllöttää niiiin hienona, että :)
Voi lukea vaikka sisustuslehtiä tai -kirjoja, joita miulle onkin kertynyt muutama tuohon maalattuun perunalaariin. Ja kuten huomaatte, käänsin oven valkoisen puolen esiin.
Aika täyttähän täällä meillä on... mutta kun en raaski luopua mistään. Tästä näkyy maalatut kaapit ja tuo alaosa, johon pitäisi ommella verhot. Jäi lomalla tekemättä... Ylihuomenna miulla on kahden päivän vapaat, jospa sitten...
Tästä suunnasta näkyy olohuoneen oleskelu/telkkarin katselupuoli.
Alimmainen matkalaukku on täynnä lehtiä ja todella painava. Sitä retuuttaessani toisesta päästä olkkaria, sanka irtosi. Pitäisi sekin joku päivä korjata...
Kyllähän tuota pientä tekemistä olisi, kun vaan joskus muistaisi :)

Sitten toiseen tai siis kolmanteen aiheeseen. Sisko tilasi miulta kaksi taulua. Kaksi päivää tätä väänsin, mutta valmiiksi sain. Toinenkin pitäisi vielä tehdä, mutta voipi mennä aikaa seuraavaan. Saapi nähdä.
Ihan kiva näitä on tehdä ja kiva katsella valmiina. Jotenkin rauhoittavia.

Aiemmin, kun tein tämäntyylisen pienempänä (tämän koko on A3), joku sanoi miulle, että se muistuttaa Mandalaa. Linkissä kerrotaan, mitä se tarkoittaa (en tiennyt, ennenkuin googletin) ja kuvahaulla voi etsiä kuvia niistä. Aika jännä juttu.

Lainaus sivulta Mandalatalo:
Mandalan tarkoituksena on eheyttää ja tasapainottaa ihminen kokonaisuutena. Yleisimmin mandalaa käytetään meditaation tai hiljentymisen tukena, mistä johtuen mandala edustaa myös ihmismielen valaistumisen symbolia.


Aika mielenkiintoista. Ja aika jännältä tuntuu, kun katsoo näitä valmiita ympyröitä. Ehkä ne jollain tavalla tosiaan tasapainottavatkin. Vaikkei miun tarkoitus mitenkään ollut tehdä mitään sellaista. Kun en ollut edes kuullut Mandaloista mitään. Kaikkea sitä oppii :)
Kivaa viikkoa teille! Toivotaan, että kesä edes piipahtaisi täällä Suomessakin joku päivä :)

sunnuntai 15. heinäkuuta 2012

Helpotuksen huokaus

Kiitos teille tuestanne!
Pahimman luokan säikähdyksellä selvittiin tällä kertaa, mutta tiukoille se otti. Olisi saattanut käydä toisinkin, mutta nyt on kaikki ok.

Miulla alkaa loma lähennellä loppuaan. Huomenna pitäisi mennä töihin, ei yhtään kiinnostaisi. Auto olisi pitänyt siivota, yhdet verhot ommella... ja varmaan jotain muutakin. Ei paineita, kerkiihän tuota töissäolessakin. Vähän hitaammalla tahdilla, mutta kuitenkin.
Nyt sitä miettii, että olisipa ollut vielä ensi viikko palkatonta... kuten viime kesänä. Vaan jos olisin sen ottanut, ei olisi varaajaa varmaan vieläkään. No, olkoot. Mennään töihin ja odotellaan seuraavaa lomaa, joka on joskus. Se hyvä puoli työnteossa ainakin on, että töistä on kiva tulla kotiin :)
Ja vapaapäivät on kivoja :) No, on siellä paljon muutakin hyvää, mutta nää on ne parhaat :)

Taidan laittaa sittenkin tähän viimeisimmän Art jounal-sivun, vaikka meinasin, etten laita...
Aina, kun piirrän tai oikeasti maalaan jotain, en oikein uskalla kenellekään sitä näyttää. Ja nyt mie näytän sen monelle... huh.
Siis kyllähän niissä kaikissa miun maalaamia juttuja on, mutta piirtäminen on kaikkein vaikeinta miulle.
Tytön kasvot on nimittäin miun piirtämät, vartalo on leikattu papereista, helma nauhasta käsin ommellen rypytetty ja liimattu paikoilleen. Puu on leikattu paperista ja lehdet erilaisista skräppipapereista lävistimellä leikattu ja liimattu yksitellen paikoilleen. Kukat ja linnut leimattu, vaaleanpunaiset ja siniset kukat jotain askartelukoristeita.
Pitää vielä harjoitella kasvojen piirtämistä...
Nyt ei muuta kuin mukavaa sunnuntaita!


lauantai 14. heinäkuuta 2012

Ja taas

Taas meitä koetellaan. Kohta pitäisi taas sairaalaan lähteä vierailulle. Tätä menoa pitäisi saada jo jonkinlainen kanta-asiakaskortti, hah. No, ei paljon naurata. Ei sitten yhtään.
Miksi taas? Ei jaksa ymmärtää.
Kolme vuotta jo tälläistä. Pelkkiä takapotkuja, suruja ja murheita. Ollaan tämän kaiken keskellä kuitenkin yritetty pyristellä ja löytää pieniä hyviä asioita, mutta kohta ei enää löydy mitään. Eikä jaksa etsiä. Kun kuitenkin ne kaikkein tärkeimmät ja suurimmat murheet on niitä, joissa ei mitään hyvää ole.
Jos jollain on suurin murhe, ettei pääse juhlimaan (baariin) ja meillä tämän luokan murheet, sanoisin, että elämä on epäreilu.
Mahdetaan me olla pahoja ja huonoja ihmisiä, kun jatkuvalla syötöllä heitetään, suoraan sanottuna, paskaa niskaan. Ja kuitenkin yritetään olla enemmän hyviä, kuin pahoja.
Kyllä tässä alkaa olla jo yhdelle perheelle ihan tarpeeksi...

torstai 12. heinäkuuta 2012

"Uusi" keittiö

Nimittäin siltä se tuntuu, joka kerta, kun keittiöön menen. Laitan tähän nyt kuvia maalauksen tuloksista ja ennen-kuvia.
Haha, aloitinkin kaikkein vaikeimmasta :) Tästä suunnasta ei varmaan olekaan kunnollista kuvaa...
Löysin yhden, joka on aika keltainen. Muistan, että kamerassa oli asetukset päin mäntyä. Huomasin vasta jälkikäteen. Ja laiska kun olen, en viitsinyt uusia kuvia ottaa.
Ja sitten tämä, mistä yleensä aina otan keittiökuvat.
Ja sitten kaikkein harvinaisin suunta. Löytyyköhän tästä suunnasta mitään vanhaa kuvaa...
 Löytyi yksi :) Harvoin tulee kuvattua tästä suunnasta. Jostain kumman syystä (tiskejä pöydällä, kenties)
Kyllä se vähän muuttui. Mutta oli tästä maalaushommasta ihan oikeasti hyötyäkin. Kaapit saivat jatkoaikaa. Nimittäin keittiö on tehty v. 1995 ja ovet olivat todella huonossa kunnossa, siis nuo puuosat. Tai siis yksinkertaisesti likaiset. Olen yrittänyt niitä jynssätä millä milloinkin, mutta en ole koskaan saanut puhtaaksi, vain hiomapaperilla ne liat sai pois. Oli näistä kyllä suojalakkauksetkin kuluneet. Joten yhtä paljon oli hyötyä kuin silmälle iloa.
Joskus aikoinaan mietiskelin, että reunukset olisi tosi kivat vaaleansinisenä. Onneksi ei silloin maalattu! Kaikkein neutraalein ja pitkäikäisin (kyllästymisen kannalta) on valkoinen. Mies ehdotti joskus hopeanharmaata (ei kiitos).
Keskiosat näyttävät valkoisia reunuksia vasten puhtaammilta ja luonnossa niissä on vähän semmoinen kermainen sävy. Oikein hyvä. Tykkään!
Keskiosille ei siis ole tehty mitään, paitsi pesty :o)
Se on sitä valkoisen maalin taikaa :)

keskiviikko 11. heinäkuuta 2012

Päivyri

Katselin tässä eräänä päivänä Jennibellien videota, jossa hän teki kirppislöydön kalenterin kansista itselleen matkapakkausta Art journaliin. Miulla pälkähti päähän, että vintillä on sellaiset kannet. Kaksi kertaa saman päivän aikana kävin penkomassa vinttiä. Ja voin sanoa, ettei se ole mikään helppo homma, etsiä neulaa heinäsuovasta. Vintti on koko talon kokoinen ja melkosen täynnä tavaraa. Mie muistin sen verran, että ne kannet on olleet pahvilaatikossa. Ja laatikostahan ne löytyivät, kun aikani pengoin (enimmäkseen siellä on jätesäkkejä ja muovikasseja). En mie semmoista matkapakkausta tarvi, kun en mie missään käy. Mutta ajattelin tehdä päivyrin ilman kalenteria töihin. Muutama päivä siihen meni, kun leikkasin viivotettuja papereita ja välilehtiä sekä reijitin niitä muiden hommien lomassa.
Kansien välissä oli muuten vuoden 2002 kalenteri sisällä :) Ja työvuoroja niiltä ajoilta, sekä ennustajan  kirjoituksia irrallisella paperilla. Pääsin nimittäin tuolloin synttärilahjaksi ennustajalle :)
Kansille en tee mitään, vaikka mies sanoi, että pitäisi nekin tuunata.
Sisäkansi:


Laitoin nauhan päähän kristallin meidän kruunusta, että voi laittaa ns. kirjanmerkiksi.
Noita papereita viivotin ison pinon. Tuohon voi laittaa päivän työt, ajat ja kilometrit.
Jokainen välilehti on erilainen. Osaa papereista oli jäljellä vain sen verran, että riitti yhdeksi välilehdeksi, osaa en ollut vielä käyttänyt mihinkään.
 Ylärivin keskimmäistä paperia kamera ei suostunut tarkentamaan, ei sitten millään. Olikohan liian vilkasta sille. Valkoisella pohjalla tummanpunaisia pikkupilkkuja.


Välilehdet on oikeastaan kartonkia. Kestävät paremmin käytössä. Noihin ulokkeisiin vai miksi niitä sanotaan (esim. tuo wyzåäö) laitoin teippiä molemmin puolin suojaksi ja vahvikkeeksi.

Taas se nähtiin. Mitään ei kannata heittää pois, kun ei koskaan tiedä, milloin sitä tarvitsee. Jep. Mie en heitä tästä lähin mitään menemään. Yhden rahapussin heitin tuossa keväällä ja nyt olisin halunnut sen ottaa käyttöön. Ainakaan en sitä mistään löytänyt, vaikka monta kertaa olen etsinyt.

Keittiön ovet on nyt maalattu. Mieshän se maalasi ne enimmäkseen. Mie maalasin vain pari ja työpöytien reunukset. Tein näitä muita kotihommia samaan aikaan (siis ihan oikeita kotihommia, eikä vain askarteluja :) )
Kuvia luvassa huomenna tai ylihuomenna, kunhan ovet saadaan paikoilleen, kaaos hallintaan ja siivous pois alta. Pakko on siivota ennen töiden alkua, on se jotenkin mukavampi mennä töihin, kun on kotona siistiä ja puhtaita mattoja ei viitsi laittaa likaisille lattioille.
Nyt mie ryystän kahvia ja lähden kurkkimaan blogeja, moikka!

sunnuntai 8. heinäkuuta 2012

Uusi kello

Maalausurakka jatkuu edelleen, vielä 7 ovea jäljellä (yhteensä on 21!).  Työpöytien reunukset on myös maalattu. Kyllä tässä jo voiton puolella ollaan.
Tässä maalin kuivumista odotellessa tein kaksi kaulanauhaa valmiiksi. Suurimman osan olin virkannut jo maanantaina Punkaharju-reissulla autossa. Entinen nauha oli jo likaantunut ja oli sillä tavalla tehty, ettei voinut pestäkään. Nyt tein kaksi, joita voi vaihdella halutessaan. Enkä tehnyt vitivalkoista, joka herkästi likaantuu. Limen värinen on blogiarvonnasta voitettua lankaa ja toinen on Lidlistä ostettua.
Lähempää:
Uuden kellonkin hommasin, kun entinen tipahti asvaltille ja meni rikki. Entisessä oli sellainen klipsutin, jossa kello roikkui. Nyt laitoin turvallisesti avainlenkkiin. Eipähän enää tipu.
Dimanginkin liimasin koristeeksi :)
Entisestä kellotaulusta kyllä tykkäsin enemmän. Mutta kun se tipahti asvaltille, jouduin laittamaan teipin suojaksi, eikä siitä oikein tahdo nähdä aikaa. Samasta firmasta olisi saanut kullanvärisen, en huolinut. Tilasin sitten toisesta firmasta.

Tässä ja tässä juttua vanhasta kellosta.
Näillä pärjää nyt jonkin aikaa. Olen todellakin pitänyt tuota entistä kelloa töissä ja vähän muuallakin. Se on kuin koru, joita en saa töissä pitää. Näissäkin nauhoissa on turvalukitus niskassa, jos joku kiskaisee nauhasta, se lukko aukeaa, enkä kuristu.

Nasu ottaa lunkisti tänään. Koskaan en ole sitä keinutuolissa nähnyt, Julia joskus kyllä makoilee siinä. Nyt, kun pestyt matot on vielä kosteita ja ulkona on sadellut vettä, laitoin pitkän maton keinun päälle kuivumaan. 
Tämä matto löytyi pihavajasta, kai sillekin jotain käyttöä löytyy jostain. Ehkäpä vaikka askarteluhuoneesta.
Leppoisaa sunnuntaita kaikille!