torstai 31. toukokuuta 2012

Art journaling sivu ~Rikkinäinen varaaja~

Tulin siihen tulokseen, että paljastan täällä kuitenkin myös art journaling-tekeleeni. Toisesta blogista voit lukea tarkemmat tiedot ja englanniksi, jos haluat.
Tässä se nyt on, rikkinäinen lämminvesivaraaja ja kaikkea, mitä siihen liittyy:
Ajattelin, ettei miulla ole aiheita journaliin, mutta onhan miulla. Nämähän niitä juuri on. Kaikki, mitä elämässä tapahtuu. Päiväkirjamuotoon laitettuna. Viiden vuoden päästä...saatan nauraa. Kuten nauroin tehdessäkin, itselleni. Huomatkaa miun naama ja finni keskellä nenää (omapilakuva).

Ja jatkuu...

Ai mikä jatkuu? Kunpa tietäis, tuo vaan paukahti päähän ensimmäisenä :)
Kiitos kaikille kommenteista! No, ainakin se mökkielämä jatkuu, eikä loppua näy. Nyt sen oikein huomaa, miten tärkeää on lämmin vesi, kun sitä ei tulekaan hanasta laskemalla. Kasvojen pesukaan ei jääkylmällä 4°C: lla vedellä oikein onnistu ja sen seurauksena finnit juhlii tässä naamassa. Ja tietenkin keskellä nenänpäätä, pah!

Eilen meinasi kärähtää käämit totaalisesti miulta. Nimittäin tää kannettava teki tiltin ja luultiin jo, että se oli tän kannettavan lorun loppu. Mutta onneksi mies on alalla töissä ja sai tän taas toimimaan. Ainut, mikä ei toimi enää, telkkarin kautta ei voi katsoa videoita. Mutta pääasia, että kuitenkin toimii muuten. Olin koko eilisen päivän ilman konetta ja huomasin olevani nettiriippuvainen. En osaisi enää olla ilman konetta. Monta asiaa olisi pitänyt tarkistaa koneelta ja muistin, ettei tää toimi. Lopulta päädyin siihen, että katsoin tallennukselta Strömsöitä oikein maratoonina.

Illalla sitten kävin keittämään vettä, että päästään saunaan. Muutaman satsin sain keitettyä vedenkeittimellä ja sekin teki tiltin. Silloin kirjaimellisesti paiskasin rukkaset (patakintaat) pöydälle ja painuin kiroillen pihalle. Mies tuli kohta perässä ja sanoi, että nyt toimii. Mutta silti olin ihan raivona vähän aikaa. Nimittäin vedenkeitin on nyt kultaakin arvokkaampi meille, kun sillä ehtii keittämään kolme satsia, ennenkuin kattiloissa vesi rupeaa edes kiehumaan. Nyt ei kyllä hermo kestä enää yhtään hajoavaa kapinetta. Etenkään, jos vedenkeitin hajoaisi. Siinä on nimittäin keittämistä, kun kolme ämpärillistä täytyy keitellä yhteen pesukertaan kahdelle ihmiselle...

Nojaa, mitäpä tässä valittaminen auttaa. Tulee mitä tulee. Kaikki on otettava mukisematta vastaan, kun ei muutakaan voi.
Nyt toivottelen teille parempaa loppuviikkoa ja hyvää viikonloppua! Mie oon töissä seuraavat kolme viikonloppua.
Lomaa odotellen...

maanantai 28. toukokuuta 2012

Mökkielämää

Me ollaan nyt eletty kuin kesämökillä konsanaan. Ollaan keitelty kattiloissa vettä, että ollaan päästy pesuille tai saunaan. Onneksi on isoja kattiloita ja vedenkeitin vielä päälle.
Varaajasta tuli tuomio, kummi kävi katsomassa ja sanoi, ettei mitään ole tehtävissä. Pihalle vaan ja uutta tilalle. Säikähdin, että ne on hirveän kalliita. Ja onhan ne. Kummi lupasi selvittää hintoja ja joskus tuossa kesäkuun puolen välin tienoilla ehkä semmoinen saadaan. Siihen asti keitellään vesiä.
Eikä tartte taas miettiä, mitä lomalla tekisi tai lomarahoilla. 
Lotrataan lämpimällä vedellä ja saunotaan viisi kertaa päivässä. No ei sentään. Mutta varaajaan ne rahat menee. Ehkäpä tämäkin taas tarvittiin, että osaa nauttia pienistä asioista eri tavalla. Mie kun en ole nauttinut juuri mistään viime aikoina.
Hyvä puoli tässä on se, että on lämmintä, eikä tarvita lämmitystä. Ja vielä sekin, että on ne lomarahat tulossa, ei meillä muuten olisi siihen varaa. Talvioloissa oltaisiin jo evakossa. 
Ja ehkäpä vielä sekin, jos sitä sähköä menisi sitten vähemmän. Tuo entinen varaaja vei hirveästi sähköä (siitä meidän isot laskut johtuivat). 
Ja yllättäin se on itse tehty 1500 l:n varaaja, uusi tulee olemaan ainakin puolet pienempi. Eli kuka lienee talon rakentaja on sen itse tehnyt.... ja päin p***ttä. Tulovesiputket pitäisi olla toisessa laidassa ja poistoputket toisessa, nyt ne on samassa päässä. Ei kierrä lämmin vesi tarpeeksi. Sanoi kummi.
Tässä talossa on sähkötyötkin tehnyt joku tee-se-itse-mies (ne on kyllä tarkastettu meidän toimesta aikoinaan) ja vääränvärisiä johtoja siellä täällä (oikeat liitännät kuitenkin).
Vesiputketkin oli aikoinaan vedetty väärin (tee-se-itse-mies jälleen asialla). Kylmät ja kuumat putket eivät olisi saaneet osua toisiinsa ja tämä sankari oli vetänyt ne päällekkäin (viidestä kohtaa vuotivat sen takia aikoinaan). Että semmonen pommi tämä talo.
Kohta alkaa ollakin kaikki aikapommit tarkastettuja ja vaihdettuja ja talo on entistä ehompi.
Kumpa vain se varaaja ei olisi kovin kallis ja rahat riittäisivät... Sanoin miehelle, että halvimmalla päästäisiin, kun ostettaisiin yksi varaaja, joka lämmittäisi lämmitysputket ja saunaan ostettaisiin pata, jossa lämmitettäisiin vettä. Vaan olisi se aika rasittavaa pidemmän päälle. Mökillä se on eri asia, kun on väliaikaista.


*****
Meinasi tämä hiuspanta jäädä kokonaan näyttämättä. Eräänä päivänä virkkasin sen ilman ohjetta, omalla vanhalla tutulla mallilla. Puro batik on lanka.
Irtonaisia päitä ei nyt ollut saatavilla, joten kuva täytyi ottaa näin :) Näillä pannoilla on kiva vetäistä hiukset pois naamalta ja pois tieltä. Kesällä kivoja.
*****
Nyt mie käyn valmistautumaan iltavuoroon. Ensin pitää syödä ruoka ja sitten kohta jo täytyykin lähteä. 
Mukavaa viikon alkua teille!

perjantai 25. toukokuuta 2012

~ Every cloud has a silver lining ~

Vapaa viikonloppu koitti jälleen. Tällä kertaa vähän nopeammin kuin normaalisti. Ja sekin meinasi mennä suoraan sanottuna persiilleen.
Mutta onneksi on kummit keksitty :)
Eilen tulin iltavuorosta kotiin ja mies oli autotallissa lappamassa vettä lattialta viemäriin, lämminvesivaraaja oli pamahtanut rikki ja heitti vettä pihalle. Ja ne varaajat on kalliita...
Vietin melkein unettoman yön manaten huonoa tuuriamme, joka tuntuu aina vaan jatkuvan.
Mutta kuten otsikko sanoo, jokaisella pilvellä on hopeinen reunus. Näin se menee.
Soitin kummilleni tänään töiden jälkeen ja hänellä oli niin rauhoittava ääni ja osasi sanoa ihan parhaimmat sanat tähän tilanteeseen: älä sie huoli, asioilla on tapana järjestyä. Kyllä me jotain keksitään, tulen sunnuntaina käymään.
Melkein kävin itkemään tuon puhelun jälkeen. Että joku ihminen voi olla niin hyvä, että puhtaasta sydämestä haluaa toisia auttaa. Ei nimittäin ollut ensimmäinen kerta. Kun kiittelin etukäteen, hän sanoi, ettei hän ole vielä tehnyt mitään. Kiitin siitä, että hän on olemassa. Ja haluaa auttaa auttamisen ilosta.
Nykymaailmassa se on niin harvinaista, että täytyy olla kiitollinen tälläisen ihmisen olemassaolosta.
Kiitos!
Lämmintä vettä meille ei tule, mutta vettä pystyy käyttämään, pyykkiä pesemään ja astianpesukonetta käyttämään. Saunaan mennään huomenna vanhemmalle tytölle. Kiitos siullekin! Kuitenkin luet tän :)
Olen viime aikoina rypenyt jossain tosi syvällä, mutta nyt on asiat taas loksahtaneet paikoilleen ja uuteen tärkeysjärjestykseen. Välillä tarvitsee näitä herätyksiä, ettei murehdi jonninjoutavia. Ja välillä tarvitaan näitä hyviä ihmisiä muistuttamaan kaikesta hyvästä tässä elämässä. Nyt on kevyt ja luottavainen mieli, asiat järjestyvät. Tavalla tai toisella.
Oikein ihanaa viikonloppua teille kaikille ja nauttikaa lähimmäisistänne!

keskiviikko 23. toukokuuta 2012

23.5.2012

Onpas näköjään taas mennyt muutama päivä edellisestä postauksesta. Ei ole ehtinyt, eikä oikein ole ollut mitään asiaakaan.
Maanantaina käytiin syntymäpäivillä ja täytyi ostaa kortti. Siis OSTAA, miehän oon olevinaan askartelija, eikä yhtään valmista korttia koko talossa. Viikonloppuna en nimittäin ehtinyt tekemään, kun olin iltavuoroissa. Silloin ei ehdi mitään, edes omaa elämää elämään. Kaikki täytyy laittaa taka-alalle odottamaan aamuvuoroa tai vapaapäivää.
Eilen oli sitten aamuvuoro, mutta olin niin puhki, että töllötin vain telkkaria. Mikä ihme se väsyttää näin kovin? Helpotusta ei vaan näy. Koko kevään on väsyttänyt, kuten olen aiemminkin kertonut (valittanut).
Joka tapauksessa, tänään on ollut sitten vapaapäivä ja päätin ruveta tekemään kortteja.
Kun otin tyhjän valkoisen kortin eteeni, yhtään ideaa ei ollut mielessä. Mie vain päätin, että nyt teen niitä. Sovittelin ja mallailin koristeita. Sain mie sitten viisi korttia aikaiseksi. Pärjätään ainakin vähän aikaa.
Ideat tuli tehdessä ja papereita sekä koristeita pyöritellessä.
 Kaikki vähän erityylisiä. Tulostettuja kuvia, kiiltokuvia, die cutseja, lävistettyjä.


Sellaista korttipläjäystä tällä kertaa.

Muuta täällä ei sitten tapahdukaan. Piha on oman onnensa nojassa, paviljonki pystytetty, mutta täysin sisustamatta. Ikkunat pesemättä, neulomuksiin en ole koskenut pitkään aikaan.
Paistoin mie kyllä tänään mustikkapiirakan ja ruuan tein. Melkeinpä vain pakolliset teen ja muuten en tee mitään. Blogeja selaan, mutten paljon kommentteja jätä.
Pitäisi ottaa itseään niskasta kiinni ja vähän aktivoitua, mutta kun ei jaksa.
Hyvää loppuviikkoa teille, jos ei nähdä!

lauantai 19. toukokuuta 2012

Itsetehty washiteippi

Kuten olenkin jo kertonut monta kertaa, olen katsellut Youtubesta askarteluvideoita. Löysin pari videota washi-teipin tekemisestä. Lopulta oli ihan pakko kokeilla niiden tekemistä. Ensin piti googlettaa masking tape, se on maalarinteippiä, kuten arvelinkin.
Nämä ovat nyt ihan vaan sutaistu pikaisesti, täytyy kokeilla joku päivä uudestaan ja tehdä vähän hienompia. Tai ainakin nätimpiä. Tai edes siistimpiä :)
Akryylimaalilla maalailin pohjavärit ja päälle sapluunoilla, vapaalla kädella ja pumpulipuikolla kuvioita. Maalarinteippi lähtee hyvin myös paperista irti. Seuraavalla kerralla käytän kapeampaa teippiä, mutta nämähän ovatkin vain kokeiluja. Yhdessä ohjeessa sanottiin, että teipissä ei saa olla vahaa päällä. Näissä teipeissä oli luultavasti vähän vahaa, mutta hyvin maali tarttui. Leimasinmustettakin voi käyttää, miulla ei niitä ole, kun ei täältä mistään kaupasta niitä saa.
*****
Mie tässä taas odottelen iltavuoron alkua ja töihin lähtöä. Eli viikonloppu menee töiden merkeissä. En kyllä edes muista, milloin viimeksi olen iltavuoroissa viikonloppuna ollut. Ensi viikonloppu onkin taas vapaa ja sen jälkeen kolme viikonloppua töitä peränjälkeen. Ja siitä neljäntenä alkaa loma. Itsensä huijaamista, kun ajattelee noin :) Jos mietin, että viiden viikon jälkeen alkaa loma, se ei tunnu tulevan koskaan. Näin se (muka) tulee nopeammin :)
Nyt ei muuta kuin hyvää viikonloppua!

P.S: Art journal blogikin on päivitetty.

keskiviikko 16. toukokuuta 2012

Kukkivia ja 22 vastausta

Sain Marleenalta 11 kysymystä ja vastausta haasteen. Yritän vastailla näihin, kun mie jostain syystä olen aina tykännyt vastailla kaikenmaailman gallupeihin ja kyselylomakkeisiin :) Ja penskana ystävänkirjoihin, muistattehan niitä?
Oonko vähän outo? 

1. Missä haluaisit asua? Meren rannalla, kaupungissa, Lapissa, Hawajilla etc?
- järven tai meren rannalla maalla
2. Mikä viikonpäivä on paras, mikä hankalin?
- paras on aina vapaapäivää edeltävä (voi olla mikä viikonpäivä tahansa) ja hankalin iltavuoron jälkeinen aamuvuoro -> koko päivä

3. Mikä ärsyttää sinua?
- väsyneenä meteli ja hälinä, kaupassa törmäilevät ihmiset -> voisivat väistää ja antaa miun pitää oman reviirini
4. Mitkä asiat ovat etusijalla elämässäsi?
- perhe tietenkin, näin vastaavat varmaan kaikki :) 

5. Mikä piristää, jos alakulo meinaa saada vallan?
- pitää vähän aikaa saada miettiä rauhassa asioita, musiikki ja elokuvat
6. Mikä kouluaine on/oli sinusta kivoin?
- kaikkiin ystävänkirjoihin taisin kirjoittaa kuvaamataito ja välitunnit :)
7. Miksi halusit tulla pienenä? Toteutuiko unelmasi?
- halusin sairaanhoitajaksi, sihteeriksi tai kampaajaksi. Ykkösenä oli sairaanhoitaja - olen perushoitaja :)

8. Pidätkö eläimistä? Onko sinulla lemmikkiä?
- olen oikein eläinrakas ollut aina, kaikkein eniten tykkään kissoista - meillä niitä on kaksi
9. Mihin maahan haluaisit seuraavaksi matkustaa?
- enpä juuri matkustamista ole harrastanut, Saksan matkasta ollaan miehen kanssa haaveiltu vuosia
10. Mitkä ovat ihanteesi?
- toisten ihmisten huomioiminen ja se, että jokainen ihminen on arvokas ihon väriin, uskontoon ja kulttuuriin katsomatta
11. Mitä toivot lahjaksi?
- aina vaan lisää askartelutarvikkeita- tuntuu, ettei niitä koskaan ole tarpeeksi. Eikä olekaan, vieläkin miulta puuttuu vaikka mitä.


Hotel Maman Jasmiina lähetti toiset 11 kysymystä, koitanpa samalla vastata näihinkin.



1. Mikä on paras elämänohje jonka olet kuullut?
- aika parantaa haavat - se on täysin totta
2. Missä haluaisit olla 15 vuoden kuluttua?
- terveenä ja toivottavasti mummo :)
3. En ole koskaan...?
- ottanut tatuointia

4. Miksi aloitit bloggaamisen?
- halusin kokeilla, osaisinko ja pitääkseni käsitöistä jonkinlaista päiväkirjaa (alunperin tämä oli käsityöblogi)
5. Mitä söisit viimeiseksi ateriaksesi?
- pihviä, Bearnaise-kastiketta, vihanneksia ja lohkoperunoita
6. Luomu vai eines, miksi?
- luomuhan se olisi ihanne, ovat vaan niin kalliita ja eineksistä saa nopeasti vatsantäytettä, en ole mikään kova kokkailija. Ruokaa laitan, kun on pakko ja ilmankaan ei pärjää :)

7. Parasta tämänhetkisessä elämäntilanteessani on.....?
- terveys, jota osaa arvostaa eri tavalla, kun kerran on sairastanut (tarkoitan muuta kuin flunssat ja semmoset)
8. Lämpimin muisto elämässäsi?
- tähän kohtaan tulee ensimmäisenä mieleen mummoni, joka kuoli 70-luvulla. Hän oli miun paras ystävä, joka aina jaksoi sylitellä ja sormella piirsi selkääni. Halailtiin tosi paljon. Ihana mummo, joka kuoli jo 58-vuotiaana :(

9. Millainen nuoruutesi oli?
- en ollut ihan tuhmimmasta päästä, sellainen normaali ja äiti sanoi, että murrosikä jäi laimeaksi
10. Kirja josta olet inspiroitunut?

11. Jos saisit olla päivän mies, mitä tekisit?
- en kyllä keksi tähän mitään, ei kait ne miehet sen kummempia tee kuin naisetkaan(?)


Aika vaikeeta tuo vastausten keksiminen... Nyt pitäisi sitten keksiä 11 kysymystä...


1. Horoskooppimerkkisi?
2. Uskotko yliluonnollisiin asioihin?
3. Mikä piirre itsessäsi ärsyttää?
4. Mikä piirre muissa ihmisissä ärsyttää?
5. Harrastuksesi?
6. Mikä on suurin (julkinen) haaveesi? Ei tarvitse salaisinta kertoa :)
7. Mieleenpainuvin mokasi?
8. Parhaat luonteenpiirteesi?
9. Mitä tekisit, jos voittaisit lotossa?
10. Ihannemiehesi? Omaa siippaa ei nyt lasketa :)
11. Mielimusiikkisi?


Ja entäs sitten ne, jotka näihin joutuvat vastaamaan?
Taas niin vaikeaa...


Tässä kohtaa ei vissiin mitään lukumäärää oltu määrätty?


Maanvaiva
Aseman laidalla, Satu
Paula
Irmastiina
Niina K
Pitsienkeli
Hannele

Huh, selvisin! Ja ihan kunnialla :)



maanantai 14. toukokuuta 2012

Tikkarikaveri

Miulla on tänään ollut kolmas vapaapäivä putkeen :) Kivaa, näitä voisi olla useamminkin! Tuntuu, että töistä palautumiseen on mennyt kaksi päivää ja vasta tänään olen jaksanut tehdä kotitöitäkin.
Olenkin ollut ahkerana :)
Myös askartelujen suhteen, päivällä tein kukkasia varastoon (nyt en ottanut kuvia, kun niitä on jo ennestään niin paljon tuolla askarteluosiossa) ja illemmalla tein skräppisivun Eetun kirjaan. Nyt on jo kolme sivua tehtynä. Joku päivä taidan päästä kasaamaan sitä kirjaa, enpä olisi uskonut.
Tuolla skräppäyskategoriassa on myös vuonna 2009 tehty sivu, jota en käytä kirjassa. Se olkoon harjoitussivu.

Koristeet jätin minimiin tällä kertaa. Leikittelin mieluummin papereilla ja väreillä. Sininen tulee tikkarin syöttäjän (taitaa olla jompikumpi likoista, ehkä nuorempi :) ) farkuista ja ruskea parvekkeen ovesta. Kirjoitin tuohon piparkakkupaperiin valkoisella (ei kyllä näytä siltä):
Eetun suurta herkkua oli tikkari. Chupa chups vanilja ja mansikka creme etenkin. Toisinaan ostettiin sille omia.

Myös art journaliin tein eilen uuden sivun:
Halusin kokeilla ihmisen piirtämistä, osaanko vai en... Nojaa. On niitä huonompiakin nähty, mutta myös paljon parempia :)
Käytin tähän uusia lauantaina ostettuja leimoja, joita värittelin ja tussilla piirtelin tummemmaksi.
Hauskaa leikkiä :)
Eilen mie löysin joitain 1-3 luokan vihkoja vintiltä, joihin olin liimaillut kiiltokuvia ja kirjoitellut. Joten jonkinlaista art journalia on tullut harjoitettua jo silloin :)
Harmi, kun n. 20 vuotta sitten heitin roskiin kaikki runovihot, päiväkirjat ja muut, joita miulla oli säilössä. Nämä vintillä olevat oli äiti säästänyt ja kun muuttivat kerrostaloon, antoi miulle säkillisen piirustuksia ym.
Nyt toivotan teille mukavaa viikon alkua ja peli-iltaa!
(mie lähden oman pöytäni ääreen tekemään jotain askarteluhommia ja jätän pelin katsomisen miehelle)

sunnuntai 13. toukokuuta 2012

Äitienpäivä

Eilen illalla jätin telkkarin katsomisen väliin. Ei sieltä kyllä mitään erikoista tullutkaan, joten ei ollut suuri menetys. Taru sormusten herrasta on jo nähty.
Ensin järjestelin paikoilleen kaikki ostokset ja tavaroita hypistellessä tuli olo, että jotain niillä täytyy tehdä.
Joululahjaksi sain sydämenmuotoisen suklaarasian, silloin jo päätin, että sen säilytän. Olin ottanut siitä jo tarrat pois ja pohjustanut sen gessolla. Eilen keksin ottaa Liisan arvonnasta voitetun viimeisen servetin ja decoupage-lakalla sen laitoin rasian pintaan. Vinkkinä muille ja itelle: ei kannata vaahtomuovisivellintä käyttää servetin kanssa, se repeilee! Siis se servetti repeilee...

Koristeina on uutta ja vanhaa. Uudenlainen kukka. Siinä "puuhapussissa" oli tuollaisia hopeisia juttuja, kuten kukan keskellä. Siihen vielä yhdistin vanhan niitin. Uusista papereista uudella lävistimellä perhosia. Vanhoja helmiä ja sinisiä kukkia. Uusi lukko ja avain. Aivan ihania nuo konfetit, vai confetit...miten ne nyt kirjoitettiinkaan. Mihinköhän niitä oikeasti käytetään?


Punaiselle pohjalle en tehnyt mitään. Nyt pitää vain keksiä, mitä siinä säilyttäisin.
Tälläinen se oli:

*****
Sydämellistä äitienpäivää kaikille äideille, mummeille, mummoille ja mammoille!

lauantai 12. toukokuuta 2012

667

Eilinen postaus oli sitten numeroltaan 666 (huii!) ja tämä (onneksi) jo 667. En mie yhtään taikauskoinen ole...
Vaan jostain syystä uskon paholaiseenpirulaiseen. Ehkä on tullut liikaa katsottua kauhuleffoja :)
Eilinen ilta meni ihan kivasti niitä askarteluvideoita tuijottaen klo 23 saakka. Mie katselen niitä Youtubesta tekemällä soittolistoja ja painan: toista kaikki. Silloin ne tulee peränjälkeen tarvitsematta pomppia laittamaan seuraavaa videota päälle, tulee siis nonstoppina. Meillä on myös sellainen piuha, jolla saa telkkarin kautta näkymään, saa mukavasti makoilla sohvalla samalla.

Mie oon nyt ihan kertakaikkiaan höyrähtänyt tuohon askarteluun ja muihin lieveilmiöihin. Tämän päiväinen shoppailureissu meni näin: Suomalainen kirjakauppa, Tiimari, Askaretta, K-rauta ja Robin Hood. K-raudasta ei kyllä mitään löytynyt, vaan Robbarista ne, mitä etsittiin eli vaahtomuovisiveltimet. K-raudassa 4,20/kpl; Robbarista pussillinen erikokoisia reilut 2€.

En muista, mitä löytyi mistäkin, tässä nämä kuitenkin:
Kaikenlaisia koristeita, sirkkoja, confetteja ja miun suosikki, mistä mie niin kovasti tykkään. Tuommoinen "puuhapussi", jossa on kaikenlaisia ylläreitä, kun sen avaa.

Siveltimiä, kyniä, vesipuuvärit, maalitusseja.
Leimoja, nauhaa, pitsinauhaa, liimoja, teippiä...

Papereita, vesivärilehtiö ja die cutseja eli leikattuja kuvioita.
Tässä vaiheessa alkoi omat rahat olla finito. Mies osti seuraavat äitienpäivälahjaksi :)
Kunnollinen paperileikkuri (yksi miulla on, mutta siinä on irrallinen alusta ja leikkuri, eli ei saa suoraa leikattua), koivunlehti-lävistin ja perhoslävistin. Pitkälliset haaveet.

Blogger toimii taas miten sattuu, sain yhden kuvan kerrallaan tulemaan ja kun kuvan suurensi, se pomppasi postauksen alkuun.*murr*

Kohta mie olen kuin lapsi karkkikaupassa, kunhan rupean laittelemaan noita paikoilleen. Ihanaa :)
Ennen sitä ruuanlaittoa.
Ja toivotan teille Lokoisaa Lauantaita!

perjantai 11. toukokuuta 2012

Perjantai

On toivoa täynnä. Eikun se olikin torstai, mikä oli toivoa täynnä. Mitäs se perjantai sitten on? Ainakin odotusta. On nimittäin vapaa viikonloppu taas vaihteeksi. Taas ja taas, vastahan se oli kolme viikkoa sitten...
Täällä ei ole tapahtunut yhtään mitään sitten viime postauksen. Tai tapahtuu, haikeita ja vaikeita asioita. Semmosia, mitä en viitsi tänne kirjoittaa. Jotain.
No, onneksi on vapaa viikonloppu ja miehen kanssa yhteisiä suunnitelmia huomiseksi. Jotain, mitä odottaa. Näette sitten tekin huomenna tai ylihuomenna, mitä. Lähinnä shoppailua, ei sen kummempaa :)
Nyt on sellainen olo, että tekisi mieleni repäistä oikein kunnolla ja tehdä jotain jännää. On niin kumma olo. Itseni tuntien taitaa se repäisy olla suklaalevyn auki repäiseminen ja suklaan syöminen :)
Ja telkkarin töllöttäminen. Tallennukselta löytyy vaikka mitä, että tekemisen puutetta ei ainakaan ole.
Mies läks johonkin saunailtaan melkein 300 km:n päähän ja tulee vasta yöllä. Miun pitää keksiä jotain omaa tekemistä. Enköhän mie jotain keksi. Ainakin sitä suklaata ja telkkaria.
Kivaa perjantai-iltaa!

tiistai 8. toukokuuta 2012

Tunnustuksia


Tunnustuksen säännöt:
Kiitä bloggaajaa, jolta sait tunnustuksen.
Lisää The Versatile Blogger Award -kuva postaukseesi.
Kerro 7 satunnaista faktaa itsestäsi.
Nimeä 15 bloggaajaa ja kerro heille tunnustuksesta.


Sain Paulalta Versatile blog- tunnustuksen, oikein paljon kiitoksia! Mielessäni olen mietiskellyt näitä paljastuksia. Tuntuu, että olen kertonut jo kaiken mahdollisen. Lainaan Paulalta ideoita osittain.

1. On asioita, joita en kaupasta osta halvempana versioina, vaikka melkein kaikki ostankin. Esim. Heinzin ketsuppi (joskus Felix), Auran vihreäkorkkinen sinappi ja Juhla Mokka. Näistä en tingi.

2. Sain ajokortin 18-vuotiaana, ajoin jonkin aikaa omalla autolla ja kun se meni rikki, olin 13 vuotta ajamatta ollenkaan. Piti opetella autolla ajaminen alusta lähtien uudestaan. Opin kyllä itse, ettei tarvinnut uudestaan mennä autokouluun. Nyt olen ajanut 8,5 vuotta päivittäin työmatkat ja töissä. Päiviä on saattanut olla välissä, etten ole ajanut, mutta pidempiä aikoja ei.

3. Olen kyllästynyt bloggaamiseen. Luulin, ettei oikein ketään kiinnosta enää tää miun blogi (muutama uskollinen on, kiitos teille!)

4. Olen miettinyt tän blogin muutosta, jättäisin sisustukset pois ja rupeaisin vain käsitöistä kirjoittamaan. Mutta jos laittaisin vain käsityöblogiksi, päivityksiä tulisi tosi harvoin. Nytkään en ole viitsinyt mitään käsitöitä tehdä. Yksi neulomus on aloitettu ja siitä neulottu muutama kerros. Joten ehkä ei sittenkään.

5. Pihahommatkaan ei kiinnosta enää niin paljon kuin ennen. En ole pahemmin katsonut Edeniä tai Huvilaa ja huussiakaan, ennen oli ehdottomasti nähtävä ne.

6. Nyt olen innostunut Art journalista aivan täysillä. Taidosta en menisi sanomaan mitään, mutta on se vapauttavaa, kun kirjoittaa, mitä sielunsa syövereissä tuntee ja maalaa tai liimaa kuvia päälle, ne huonot fiilikset ikään kuin suljetaan sinne paperille. Tai sitten jos on oikein iloinen, voi sitä iloa myös ilmaista paperilla kuvina ja väreinä. Jos innostun jostain asiasta, innostun niin, että se vie täysin mennessään.

7. Miun korvalehdet on pahasti tulehtuneet. Luulen, etten enää voi korvakorujakaan käyttää. Identiteettikriisi! Ainoat korut, joita olen töiden takia voinut käyttää, on nyt nekin vaakalaudalla.
Sain äidiltä korvikset, joista hän sanoi, että ne oli kalliit ja miun piti pitää niistä hyvä huoli. No, äiti oli sairas, kun antoi ne ja jälkikäteen mietin, että muistikohan hän ihan oikein... Pidin niitä korviksia ja korvalehdet tulehtuivat. Miulla on paha nikkeliallergia, en voi pitää rihkamaa. Entä jos ne korvikset onkin jotkut Yves Rocherin lahjat... Nyt tää alkaa kyllä jo pikkuisen parantumaan, pahimmillaan korvalehdet oli punaiset pallot ja sietämätön kutina. Nyt olen ilman korviksia ja puhdistelen päivittäin puhdistusaineella.

Semmosia paljastuksia. Sitten pitäisi keksiä 15 blogia, joille antaa tämä. En mie niin paljon viitsi, kun linkittäminen on niin hankalaa.

Seuraaville tämän ojennan:

Irman kammari
Irmastiinan elämää
Pellonreuna
Aseman laidalla
Hotel Mama
Lovviisan kammari
Valkoinen leinikki
Punainen talo maalla
Pitsienkeli

perjantai 4. toukokuuta 2012

No huh!

Ihan kohta pitäisi lähteä töihin, mutta ihan pikaisesti vain pari sanaa. Tai johan ne pari sanaa meni...
Nojoo, menin vastaamaan edellisen postauksen kommentteihin, kun kävi jotain. Lävähti joku mainos ja kommenttiloota vilahti pois. Hoksasin, että se johtui tuosta yhdestä laskurista. Poistin sen ja nyt kommentointi onnistuu taas. Ei näköjään kannata mitään ylimääräistä laitella tänne...
Vajaa puoli tuntia, kun töihin täytyy lähteä. Ulkona ihana ilma ja meikäläinen on töissä ja vielä perjantai-iltana. Pahin iltavuoro kaikista. En tiedä miksi, mutta viikonloppuillatkaan ei tunnu niin pahalta. Moni muu työkavereista on samaa mieltä.
Ehkä se on sitä, että muut aloittavat viikonlopun vieton ja itse joutuu ahertamaan töissä. Ja tietenkin perjantai-illan jälkeen on viikonloppuaamut. Onneksi vain kolme työpäivää ja maanantai jälleen vapaa. Viettäkää te muut miunkin puolesta kiva perjantai-ilta!


torstai 3. toukokuuta 2012

Heissan!

Eilen vietin mukavan rentouttavaa vapaapäivää. Nyt on virkeä olo. Inspiraatiokin saapui kylään Art journalin muodossa. Pitkään märehdin omaa osaamattomuuttani tutkien toinen toistaan hienompia journal-sivuja. Kunnes tajusin: ei siinä tarvitse mitään osata, sylkäisee vain sielunsa tyhjäksi tavalla tai toisella.
Yhden sivun tein ja samalla päätin avata blogin, joka on omistettu pelkästään Art journalille ja sieluni sylkäisyille :)
Jatkossa vain näytän täällä sivun, jonka olen tehnyt ja toisessa blogissa kerron myös taustaa siitä ja ajatuksia, joita päässäni on vilistänyt sillä hetkellä. Jos se kiinnostaa, sivupalkissa on nappi sinne. Siellä yritän kirjoittaa englanniksi, mutta tottakai kirjoitan myös suomeksi.
Nyt ei muuta kuin nähdään taas!

keskiviikko 2. toukokuuta 2012

"Uutta" olkkariin

Niin se Vappu sitten tuli ja meni. En toivottanut vappuja kenellekään, kun miulla ne oli ihan normaalit työpäivät. Ja olin ihan tajuttoman väsynyt. Sunnuntainakin jälleen otin päiväunet töiden jälkeen. Olenkohan mie tulossa vanhaksi, kun nykyään osaan jo nukkua päivälläkin...
Väsymyksen myötä ei ole bloggailukaan kiinnostanut, ei oma eikä muiden.
No nyt on vapaat ja toivon mukaan piristyn vähän.
Pihatöitä tuli kyllä tehtyä paljon sekä grillikausi avattiin.
*****
Muutaman viikon olen mietiskellyt tuota ovea, joka olkkarissa töröttää. Mies jätti toisen puolen maalaamatta, kun maalasi sitä valkoiseksi. Toinen puoli jäi taivaansiniseksi (sama väri kuin ennen oli eteisen paneeleissa).
Tänään kävin sitten tuumasta toimeen ja käänsin sen oven. Koristuksetkin vaihdoin.
 Eteisestä otin tuon Suomi-ajo kyltin. Kyltti on aito 60 lukulainen, talon vintiltä aikoinaan löytynyt. Eräs ystävämme haluaisi sen ostaa, mutten ole suostunut myymään :)
Lupasin, että silloin, kun rupean sisustamaan modernisti, myyn sen hänelle. Nyt se on julkisesti luvattu :)
Luulen kyllä, ettei sitä päivää tule, kun mie rupeaisin modernia kotiin laittamaan. Rouheus ja industrial kyllä on ruvennut kiinnostamaan ja kaikki röyhelöt ja romanttisuus kyllästyttämään. Miun mieli kyllä muuttuu joka kuukausi viikko, joten ei näitä puheita kannata niin vakavasti ottaa.
Tässä tulee kuvakulma, jota en ole koskaan käyttänyt. Näkymä, joka avautuu neulontatuolissa (joka myös bloggaustuolina tunnetaan).
Pöydälle jäi tuo kameralaukku. Mie se taidan olla sellainen Huoleton Hulda, joka ei muista siistiä paikkoja kuvauksia varten.
Ovessa näkyy maalikerrostumia, myös se alkuperäinen vihreä, jollainen ovi oli ennen sinistä maalia. Ovihan on alakerran ylimääräinen, jolla ei ole mitään käyttöä. Eli oikeasti vanha.
Syy, miksi käänsin sinisen puolen päällepäin on se, että meillä on nyt näitä pastellivärejä olkkarissa ja olkkarin vastapäisessä kulmassa on se sininen kaappi, joka on ollut välillä vähän yksinäinen susi. Nyt sille on pari. Vaikkei väri ihan sama olekaan, sävy on sama.
Koska ne on eri päissä huoneita, väriero ei haittaa.

Olen mietiskellyt noita "ristalliruunuja" (muovikristalleja), jos vaikka riisuisin ristallit pois. Vähän turhan koreat meidän asuntoon tuollaisenaan. Tapetitkin haluaisin vaihtoon (3 eri tapettia seinillä) vai ottaisiko riskin ja maalaisi päälle? Eteisessä on onnistunut hyvin tapettien päälle maalaus. Voisi se onnistua täälläkin. Ehkä.
Tyylivarkaissa oli hieno idea eilen. Kokeilin sitä, muttei se meillä onnistu. Nimittäin räsymatot sohvilla. Meillä on liian kapea sohva tai sitten liian leveät matot. Tai kapeat, miten sen nyt ottaa. Jos laittaa istuimelle selkänojan yli, ei mahdu kuin yksi, joka on liian kapea ja toisinpäin se on liian leveä. Hyviä mattoja kyllä olisi... Jos ei sitten laita isoa mattoa, joka on jossain odottamassa pesua. Jaa, mietinpä vielä sitäkin asiaa.
Taidan painua kahvin keittoon. Ihana, ihana vapaapäivä! Nautiskelen siitä täysillä tänään (ja huomenna).
Kivaa keskiviikkoa!
...kai se on keskiviikko?...