Ei kyllä tullut ihan sitä, mitä piti.
Vuonna 2007 aloin neulomaan päiväpeittoa vanhemman tytön huoneeseen. Tyttö alkoi silloin kiinnostumaan sisustamisesta ja lupasin päiväpeiton.
Aikaa kului ja sanoin, että ei siitä tule päiväpeittoa. Teen torkkupeiton.
Aikaa kului taas ja jossain vaiheessa en neulonut peittoa yhtään. Meni pari vuotta ja neuloin taas.
Nyt mietiskelin tuossa muutaman päivän ns. torkkupeiton kohtaloa: puranko vai teenkö siitä jotain muuta.
Siitä tuli sitten jotain muuta. Eilen illalla päättelin miljoona langanpäätä ja ompelin muotooonsa:
Tuli tyynynpäällinen. Ja tytöllehän se menee. Toivottavasti kelpaa vielä :)
Enää ei ole pelkkää huonetta sisustettavana, vaan pieni asunto.
En tykännyt yhtään pienten vinoruutujen neulomisesta. Koko ajan sai olla päättelemässä ja vaihtamassa lankaa. Olisi alunperin pitänyt tehdä isompia ruutuja, jolloin tämä olisi varmasti valmistunut jopa päiväpeitoksi jo muutama vuosi sitten.
Tyynystä tuli ihan hauska ja erilainen. Ei varmaan kellään ole samanlaista :)
*****
Kiitos kommenteistanne edelliseen! Hyvä, jos sain jonkun mielen piristymään :)
Liisa kysyi työstäni. Sen verran voin sanoa, että sama työ, eri piiri. Opettelemista riittää.
Viisi päivää olin töissä ja iltaisin kävin niin ylikierroksilla, etten meinannut saada nukuttua. En kyllä paljoa nukkunutkaan, ennen kuin vasta viime yönä.
Miulla on nimittäin sellainen ominaisuus (eräs lääkäri sanoi, että se on ominaisuus), että tapahtui hyvää tai pahaa, miulla menee yöunet.
Tänään olen viettänyt vapaapäivää ja levännyt, palautunut ja peseskellyt kaikessa rauhassa pyykkiä.
Vielä on kaksi vapaata jäljellä, silloin voin tehdä jotain muutakin.
Nyt miulla on purkuprojekti menossa yhden toisen ikuisuusprojektin kanssa.
Se on virkkaus, jonka vaihdan neulontaan.
En mie jaksa isoja virkkauksia tehdä, tykkään enemmän neulomisesta. Piparkakkutalo oli suuri ihme, että se ylipäänsä valmistui.
Nyt käyn jatkamaan purkutyötä, kun saan vielä rauhassa sitä tehdä.
Mies ei nimittäin tykkää yhtään siitä, että mie teen jotain tosi kauan ja kun en tykkääkään, puran pois :))
En tiedä miksi :)
Oliks nyt maanantai?
Hyvää viikonalkua kaikille :)
9 kommenttia:
Kaunis tyynynpäällinen siitä tuli!
Kiva tuli! On se parempi purkaa niin ei jää nurkkiin pyörimään, valmistuu jotain muuta mukavampaa.
Hauska tyynynpäällinen,ihanat värit!
Sinulle kävi melkein , kuin hiirelle, joka takkia ompeli...☺
Ihana tyyny ja varmasti tyttärelle kelpaa.
Iloisen pirtsakka tyynynpäällinen. Kelpaa varmasti myös tyttärelle.
Kiitos!
Joo, kyllä kelpaa :)
Soitin tytölle, että kurkkaapas blogiin ja sanoi värien olevan just hyvät :)
Oi, että OOT IHANA.... ;O) ....."ei tullut ihan sitä mitä piti..."
Siis nauratti tuo sinun kerrontasi.... "ei tullut..tulikin...." noin minullekin on käynyt...monen monituista kertaa.Tosin sinulla kuitenkin lopulta syntyi oikein hieno ja käyttöön kelpuutettukin, tyynyt. Itsellä löytyy monta myttyä käsittämättömiä tekeleitä, joista ei enää ikinä tule mitään... :O(
Nyt on ainakin tiistai :P
Hauska tyyny! Sillä on ainakin tarinaa. Sen nimi vois olla: minustapititullapeitto-tyyny.
Saga: Kiitos :)
Maanvaiva: Tarina ainakin on, jos ei muuta :)) Hyvät naurut on saatu tästä tyynystä :)
Lähetä kommentti