Kyllä on välillä vaikeaa keksiä kunnollisia otsikoita. Kun ei kerta kaikkiaan kulje ajatus ja näköjään kirjotusvirheitäkin tulee ihan koko ajan.
En mie mitenkään valittaa halua, mutta väsyttää ihan vietävästi! Nukuin taas huonosti, mikä ei ole mikään uutinen, mie nukun jatkuvasti huonosti. Oli syy iloinen tai suruinen tai ihan muuten vaan. Miulla on aina ollut huonot unenlahjat, ihan pienestä pitäen. Olen suorastaan kateellinen kaikille, joilla on hyvät unenlahjat, tälläkin hetkellä mies kuorsaa sohvalla...
Suoraan sanottuna on kyllä ollut tosi raskas viikko töissäkin ja sunnuntaina tulossa ne rankkaakin rankemmat hautajaiset. No, ehkä tämä väsymys tästä joku kaunis päivä hellittää.
On miulle tapahtunut jotain kivaakin. Meidän vakioruokakaupasta löytyi siivet :)
Mitenköhän monta vuotta mie noistakin olen haaveillut, joskus toiveet toteutuvat. Ja pikkurahalla, ei maksaneet kuin 3,90! (sydän on kuulemma tytön laittama, ilmoitti yks päivä :) kun mie täällä mainitsin, että joku on sen tuohon laittanut).
Meidänkin likat ne täytti tässä viikolla 20 ja 17 vuotta ♥ Rupesin miettimään, että itse olin vähän vaille 20, kun vanhempi tyttö syntyi, hurjaa! Miehän olen ollut melkein lapsi, kun jälkikäteen ajattelee, mutta silti se oli miulle just se oikea ikä saada ensimmäinen lapsi. Ja päivääkään en vaihtaisi pois. Muistan, miten mie nautin siitä, että sain pitää omaa lasta sylissä ja suojella pahaa maailmaa vastaan. Ja mie nautin siitä, että tytön kanssa lähdettiin vaunukävelylle kaupungille (7 km suuntaansa) mennentullen, käytiin kahvilla (siis mie join kahvit ja laps maidot) ja ihan missä vaan, shoppailemassa ym. Hän oli maailman helpoin lapsi! Tuttavat eivät päässeet mihinkään, eivät voineet tehdä kotitöitä, koko ajan piti vauvaa sylitellä ym. Mie tein ihan mitä vaan ja tyttö seurasi tarkasti vieressä. Keittiössä miulla olikin yksi kaappi, jossa hän sai remuta mielinmäärin, säilytin muoviastioita siellä ja tyttö viihtyi hyvin niiden parissa. Ja mie leivoin ja laittelin ruokia, tiskailin ihan kaikessa rauhassa.
Toisen tytön synnyttyä vanhemmalle tuli paha uhmaikä ja liikkuminen vaikeutui, vauva oli kuitenkin helppo. Kunnes hänelle tuli uhmaikä :) Yhtä paha, jos ei pahempikin :) Ja nyt molemmat on taas maailman kilteimpiä ja ovat olleetkin noiden uhmiksien jälkeen. Murrosiän pottuiluja ja riitoja meillä ei ole ollut ollenkaan, kummankaan kanssa. Ikinä. Tatuointi- ja lävistyshalujen kanssa on sovittu, että kun täyttää 18, saa itse päättää. Siihen asti ei. Vanhemmalla on noita tatuointeja ilmestynytkin...aika monta. Mutta mikäs siinä, ihan nättejähän ne on, kunhan ei nyt ihan liiallisuuksiin mene ja osaa pitää sopivan rajan. Voisin miekin ottaa, mutta:
1. En uskalla
2. Ei nyt enää tässä iässä
3. Miulla tulee pahat arvet kaikesta, joten ei varmaan onnistu tatuoinnitkaan
4. En edelleenkään uskalla :)
5. Olen pärjännyt tähän päivään asti ilman, joten en tarvitse niitä :)
Ihailen vain kaukaa muiden tatskoja :)
Ei miun pitänyt näitä tänne kirjoittaa, mites tässä näin kävi :) No, omia kullanmurujaan ei voi kehua koskaan liikaa ♥ Miulla on niiin ihanat tytöt, että!
Asiasta seuraavaan :)
Liityin tässä yhtenä päivänä kirjakerhoon Tyyli&koti ja tänään tuli liittymiskirjat. Vähän jäi kyllä vaivaamaan, kun en ollutkaan tilannut sitä, minkä alunperin meinasin. No, saahan sen myöhemminkin tilattua.
Kolme ylimmäistä on ne liittymiskirjat.
Tuli sieltä tyynyjä ja tyynynpäällisiäkin (miulla on varmaan 30 tyynynpäällistä), mutta en niitä vielä avannut. Joskus sitten. Eivät oikein sovi nykyisiin väreihin, ehkä jouluksi sitten (ovat nimittäin punaisia tai ainakin toinen on).
Tulipahan taas pitkä juttu, vaikka piti ihan vain kuulumisia päivitellä pikkusen.
Nyt ei muuta kuin hyvät viikonloput kaikille! Miullakin on vapaa viikonloppu vaihteeksi :)
10 kommenttia:
Täällä toinen huonouninen, lapsesta asti minäkin olen sitä ollut!
Minäkin liityin noin vuosi sitten tuohon kirjakerhoon Kahteen muuhunkin kuulun, mutta tuosta tykkään eniten! Muutaman kuukauden kirjan olen ottanut, ihan joka kuukausi ei raski, vaikka olis kuinka ihana kirja... :)
Voimia sinulle viikonloppuun ♥!
Ja täällä kolmas huonouninen...:))
En ole tiennytkään tuollaisesta kirjakerhosta. kahteen kirjakerhoon kuulun, Uuudet Kirjat ja Suuri Suomalainen Kirja Kerho. Tuohonkin voisi vielä liittyä..
Piti vielä tulla sanomaan, että voimia sinulle sunnutaiksi. Päivä tulee olemaan raskas.... lähetän täältä voimahalit sinulle...
voi sentään, minulla taas on valtavat unenlahjat..ehkä hiukan liikaakin :) juuri äsken luin tuvassa keinustuolissa uutta sisustuslehteä, ja havahduin siihen, kun lehti ja lasit nokalta putos alas :)
mulle nukkuminen on rakkain harrastus, aamulla nukkuisin pitkään, illasta ajoissa, pikku päikkärit, isommat päikkärit ja tirsat jos vaan passaa ohjelmaan..
tunnen kyllä useita huonounisia ja saan kuulla kettuilua omista unenlahjoistani, mies on kans hyvä nukkumaan ja 3lastamme perineet myös nämä nukkumattigeenit :)
Enkeleitä viikonloppuusi!!
Tääl on myös huonouninen. Lähti käyntiin kolmannen lapsen odotuksen aikana ja nyt krooninen sellanen. Untani häiritsi silloin levottomat jalat- oireyhtymä ja sitä nyt sitten sairastan loppuikäni mutta onneksi siihen on löytynyt lääkitys josta en sitten ikinä eroon pääse. Neurologi sanoi että opin raskauden aikana nukkumaan huonosti ja siitä pitäisi vaan opetella eroon.. mm.uudessa TEHY- lehdessä oli kirjoitusta miten voi oppia nukkumaan. Pitänee ryhtyä opettelemaan:)) jottei tartte lampaita laskea vaikka siinäkin on vinha perä että silloin uni tulee helpommin kun ei voi kahta asiaa yhdellä kertaa ajatella eli nitä murheita ja päivän taphtumia eli siinä sitten ikänkuin nukahtaa vahingossa:) Tsemppiä ja jaksamista sunnuntaille!
On tosi ihanaa, että on perjantai! Viikon paras päivä ;D
Minulla on taas toisinpäin tuon unihomman kanssa ja jos luen (tai siis aloitan lukemaan jotain), uni tulee taatusti. Ennen luin paljonkin, mutta nyt ei montaa sivua tarvitse sängyssä mutustella, kun pitää jo lopettaa...
Kivoja kirjoja, olen itsekin katsellut noista muutamia, mutten ole vielä hankkinut. Uskoisin, etten noita katsellessa ehkä niin helposti nukahtaisikaan ;D
Mukavaa ja ihanan vapaata viikonloppua sinulle!
Myös huonouninen minä, mutta silloin syntyy uusia neulemalleja ja muuta järkkyä. Olin myös 10 vuotta töissä sadan kilsan päässä kotoa ja herätys oli klo 5.30 - silloin kysyttiin asennetta tunnin yöunien jälkeen.....
Voimia hautajaisiin.
Täälläkin ollaan huonoja nukahtamaan.Sitten kun nukahdan,nukun kyllä hyvin.
Iltavuoron jälkeen aamuvuoroon meno on kauheeta,kun ei meinaa saada unta millään ja aamulla pitää nousta jo viideltä.
Kyllä nuoria pitää kehua,ei kai täällä maailmassa koskaan liikaa kehuja saa.Itselläni on myös maailman ihanimmat lapset.
Kivoja kirjoja.Pitäis käydä kattoo tuota kirjakerhoa.
Jaksamista sinulle viikonloppuun.
Onpa "mukava", että on muitakin huonounisia kuin mie. Miulla on yleensä sellainen rutiini nukkumaan käydessä, että kymmeneltä on oltava petissä ja luen vähän aikaa, valot pois ja nukkumaan. Jos ylitän tuon klo 22 tai en lue, uni ei tule. Joskus se ei tule noilla rutiineillakaan.
On se kyllä hienoa, että joku pystyy nukkumaan missä vain ja milloin vain, kuten miun sisko...
JaanaElina: iltavuorosta aamuvuoroon on kyllä kaikista pahin, ei osaa rauhoittua heti kotiin tultua ja yö jää lyhyeksi. Eikä sitä oikein lepäydykään, kun koko illan touhuaa töissä ja on jalkojen päällä.
Ainiin ja kiittää piti kaikkia :) Kiitos!
Lähetä kommentti