Äsken kävin hakemassa sen vihon ja meinasin leikata ne piirrokset irti. En sitten raaskinutkaan leikata, vaan keksin skannata kuvat koneelle. Yhden paperin tulostinkin ja meinaan tehdä siitä Art journal-sivun.
Sitä ennen näytän teille, millainen kynänkäyttäjä äiti oli. Oli nimittäin hyvä piirtäjä. Nämä on tehty mustekynällä sekä joku lyijykynällä. Ja yksi kuva varmaan puuväreillä väritetty.
Kuvat on laitettu kollaaseihin, koska muuten tulisi älyttömän pitkä postaus. Ja kollaasit sidottu ompeleilla. Äiti oli myös kova ompelemaan. Kun mie olin pieni ja vähän isompikin, hän teki miulle kaikki vaatteet. Myös murrosiässä pidin hänen tekemiään vaatteita paljon. Suurin saavutus, josta hän oli erityisen ylpeä tehdessään sen juuri ennen sairastumistaan, oli meidän vanhemman tytön vanhojenpäiväpuku. Se oli kyllä hieno, tai siis on. Tallessahan se on ja tulee olemaan niin kauan, kuin mie elän. Likat saa sitten tehdä sille mitä haluavat.
*****
Eilen tein taas pitkästä aikaa Art journal-sivun. Sirkku ehdotti kerran jotain työhön liittyvää ja nyt sen tein. Kannustussivun itselle ja miksei muillekin.
Koska töissä on jatkuva kiire ja hässäkkä, mieleen nousee kaikenlaisia pelkoja. Pelkoja siitä, että unohtaa jotain tärkeää ja pelkoja siitä, että tekee jonkin virheen. Luulen, että jokaisella hoitajalla niitä pelkoja joskus tulee enemmän ja vähemmän. Jatkuvasti saa olla tarkkana ja skarppina ja kytätä omia tekemisiään. Tarkistella ja varmistella, että kaikki on tehtynä ja oikein. Etenkin, kun tätä työtä tehdään yksin.
Kaikkien pelkojen keskellä täytyy vain luottaa itseensä ja omiin kykyihinsä. Ja olla huolellinen.
Sivuun on käytetty kaikenlaista, skräppipapereita, die cutseja, leimoja, lävistettyjä kukkia ja itseleikattu journal eli kirjoitusalusta. Pohja maalattu akryylimaaleilla ja tuo koira(?) vai nalleko se on, on yhden lehden mukana tullut lahja. Tosi kiva :)
Sen maalasin Clas Ohlsonin vesiliukoisilla vahaväreillä.
*****
Tänään miulla on vapaapäivä ja seuraavat kaksi onkin sitten vasta ensi viikolla. Blogin päivitystahti ei ole ollut kovinkaan päätä huimaava ja saattaa vieläkin hidastua tästä. Mutta tiedättepä ainakin, mistä johtuu.
Nyt, kun ilmat viilenevät ja syksy saapuu (niinkuin ei olisi ollut syksyilmoja koko kesän), tekee mieli ruveta kaivelemaan taas neulomuksia esille. Pitäisi vaan keksiä, mitä neuloisi :)
Inspiraatiota odotellessa lähden jatkamaan vapaapäivän viettoa. Tavalla tai toisella. Kai mie jotain tekemistä keksin :)
Mukavaa viikon jatkoa kaikille!
5 kommenttia:
Nuo äitisi piirrokset ovat kauniita! Ihana muisto äidistä.
Ihana tuo tsemppi sivu!
Tulipa siitä hieno: lämminhenkinen ja todellakin kannustava. Tuo nalle oli kuin hoitajan repun kulmasta roikkuva maskotti.
Olet niin oikeassa siinä, että yksi työn raskaimpia asioita on vastuu. Ehkä suurin työstressi tuleekin siitä, että täytyy olla joka hetki hoksottimet terävinä, ettei mikään tärkeä asia jää potilaan voinnista huomioimatta tai jokin oleellinen asia jää hoitamatta. Pelkkä avaimen unohtaminen väärään paikkaan voi tuoda ison harmin ja ylimääräisen työn.
Työstä kunnialla selviämisessä auttaa se, että on hyvin nukkunut. Todellisuudessa iltavuoron jälkeinen aamuvuoro on aika "riski", koska pakosti saa liian vähän unta. Huonosti nukkuneena unohduksiakin voi tulla helpommin.
Kaikkea hyvää työhösi, Sirutuuli! Täytyy vielä sanoa, että blogiasi on kiva lukea ja katsella.
Sulla on sitten hieno käsiala! :)
Irmastiina: Kiitos :) Äiti oli hyvä piirtämään :)
Sirkku: Kiitos :)Jotenkin miun mielestä tuo nalle vai mikä lie, sopi hyvin tuohon.
Miulle tulee taas tiukka paikka, kun tänään on iltavuoro ja huomenna aamu.
Maanvaiva: Kiitos :) Miusta tuntuu, ettei kukaan saa selvää siitä, ainakin töissä aina kysyvät, mitä tuossa ja tuossa lukee :)
No tiedetäänpä ainakin, mistä sinä kädentaitosi olet perinyt ;)
Ihana on myös tuo Art Journal sivusi!
Jaksuja töihin!
Lähetä kommentti