Tänään sain ajateltavaa. Eräs henkilö luuli, että mie asun ihan toisella suunnalla kaupunkia (onneksi en asu), missä mie siis oikeesti asun. Siinä selittäessäni tätä paikkaa, hoksasin, että mie asun siellä, missä tunnen olevani täysin kotona. Missään en ole koskaan tuntenut olevani enemmän kotona kuin täällä. Juuri tässä talossa ja tällä suunnalla. Toivottavasti ei tarvitse koskaan muuttaa pois (ainakaan 20-30 vuoteen).
Syntyjäni mie olen ihan toisesta päästä kaupunkia, sinne en kaipaa yhtään. Silloin, kun tänne muutettiin, en tuntenut paikkoja ollenkaan :) Sanoin miehellekin, että lenkille lähtiessämme täytyy ottaa kartta mukaan, että osaamme takaisin kotiin. Äkkiä sitä kyllä kulmat oppi, kun silloin kävimme "pikkasen" useammin lenkillä kuin nykyään. Nykyään käymme varmaan kerran puolessa vuodessa...
Tämä paikka on suht lähellä kaupunkia: 5 km. Kahteen suuntaan kävellessä on omakotitaloja, vanhoja, ei ihan vieri vieressä, kuten jossain muualla ja yhteen suuntaan mennessä ollaan teollisuusalueella, joka ei millään tavalla häiritse elämää ja viimeiseen suuntaan mennessä ollaan maalla. Ja ihan lyhyen matkan päässä.
Peltoja ja metsää. Ja juuri se on kaikkein ihaninta tällä alueella. Voi kuvitella asuvansa maaseudulla, etenkin kesäisin.
Tämä on vanha kuva, mutta miusta jotenkin niin ihana.
Voisihan sitä haaveilla asuvansa järven, joen tai meren rannassa (joka olisikin unelma), mutta silti mie en tästä lähtisi mihinkään. Miulle kelpaisi uima-allaskin sen järven tilalle, kunhan vain saisin olla juuri tässä talossa.
Talokin voisi tietty olla sellainen vanha hirsitalo tai uusi kartanon mallinen, mutta tämä on meille hyvä.
Mie olen asunut muuten kymmenessä paikassa ennen tätä taloa :)
Aikoinaan tänne muuttaessamme mietin, että miten mie jaksan asua yhdessä paikassa, kun miussa taitaa olla jotain kulkuriverta. Yleensä en viihdy kauaa missään. No, ehkä siksi mie veivaan näitä huonekaluja ees taas jatkuvasti, etten kyllästy :) Ja ensi kesänä tulee kahdeksan vuotta täyteen täällä.
Kiva välillä miettiä oman elämän parhaita puolia ja hyviä asioita, nekun tuppaavat unohtumaan kaiken arjen raadannan keskelle.
Ah, ihanuutta, huomenna on vapaapäivä ja aion laiskotella täysillä :) Mitä nyt vähän täytyy pyykkiä pestä, mutta muuten. Katson ainakin Tuksun häät tallennuksesta :)
Nyt lähden jatkamaan blogikierrosta, heippa!
.....oispa jo kevät....
10 kommenttia:
Ihanaa lukea tyytyväisen ja onnellisen ihmisen kirjoitusta!!
Niitä hyviä puolia itsekukin saisi useammin miettiä ja ajatella positiivisemmin. Ja muista laittaa tiara päähän ja avata skumppapullo katsoessasi Tuksun häitä:)
T:Raija-rouva
Tätä oli kiva lukea, on ihanaa että arvostat ja viihdyt, se on sellaista, joka pitää arjessa iloisena, siis elämän pääasioita :-) Ihan tunnistin noita luettelemiasi asioita mihin olet kiintynyt, ja mitä toivoisi mutta ilmankin voi olla täysin tyytyväinen.
Kiitos teille. Joskus joku ihan pienikin asia voi muistuttaa jostain, joka on hyvin ja josta pitää.
Raija-rouva: miulla ei ole tiaraa, pitäisiköhän askarrella vaikka foliosta ja pahvista ja liimata jotain helmiä ja paljetteja =) Skumppaakaan meiltä ei löydy, mutta vaaleanpunaista kuoharia kyllä :) Sehän sopisikin hyvin :)
Ihana postaus, Sirutuuli ja niin totta joka sana! Itse allekirjoitan täysin!
Ihania laiskotteluhetkiä!
-Satu-
Kiitos :)
Hyvin on laiskottelu alkanutkin tänään, netissä pyörimistä ja löhöilyä vaan tähän mennessä :)
Kiva postaus kotitanhualta. Tuosta kuvasta voi aistia sänkipellon tuoksun. Tuksun häät oli melkein
K18-katsottavaa :D, ainakin se loppu. Kivaa loppuviikkoa!
Kun saan pyykit silitettyä, pitää lähteä katsomaan :) Samoin siulle, hyvää loppuviikkoa!
Tuli mieleen sanalasku:
Jos matkustat rakkaittesi kanssa, liikkuu koti mukanasi. -Leigh Hunt-.
Ihanan näköisiä maisemia!!!
Ihanaa, olet tyytyväinen ja onnellinen omassa kodissasi! Lukiessani tekstiäsi tuli niin mukavan lämmin olo.
Kotimaisemasi ovat tutun oloisia, luonto on lähellä ja siitä saa voimaa jokapäiväiseen toimintaan.
Hyvää kevään jatkoa sinulle! :)
Lähetä kommentti