Keitin juuri ne "välikahvit" :) ja tässä bloggaillessani juon kahvia ja syön mustikkapiirakkaa, jota viime viikolla paistoin. Se olikin Joulun jälkeen ensimmäinen kerta, kun leivoin.
Bloggeri teki äsken jonkun tempun, etten voikaan päivittää chromella, vaan piti siirtyä exploreriin.... ei huolinut kuvia ollenkaan. Saa nähdä onnistuuko tälläkään.
Mitään ihmeellistä ja uutta täällä ei tapahdu edelleenkään, mutta kyllä mie jotain teen :)
Näitäkin olen leikellyt:
Pitäisi vaan etsiä lisää kankaita, joita voisi leikellä. Sitä mie vielä mietin, että ottaisinko mukaan vaaleansinistä vai en.
Vaaleansininen oli meidän väri monta vuotta ja nyt jotenkin olen kyllästynyt siihen.
Enkä oikeastaan voi ymmärtää sitä sinisen määrää, mikä meillä silloin oli (silmiä pyörittelevä hymiö tähän) :)
Luonnonmullistusten ja katastrofien keskelle jokaiselle toivon voimia ja jaksamista!
Samoin kaikille muillekin, jotka omien ongelmiensa ja murheidensa keskellä kamppailevat!
Ja ihan jokaiselle!
7 kommenttia:
Hei Sirutuuli! Toivon sinulle mukavaa viikonalkua "näperryksineen" ja "välikahvineen"; ihana :). Postauksesi loppuosa: ajattelin itsekin juuri tässä eräs päivä juuri niin kuin sinäkin sanoit....
kyllä tuo katastrofi juttu on ihmisille niin viimeinen tikki - sieltä ylös pääsy vie kauan aikaa. Mutta onneksi so ON mahdollista. Yritetään luoda blogiemme kautta lukijoille vähän toivoa ja ilonpilkahdusta näinä rankkoina aikoina. Whitedeco.
Kyllä tuo uutinen Japanista pisti taas miettimään, miten hyvin meillä on... ei ole mitään suuria luonnonmullistuksia.....ja sitten me valitamme, kun on liian paljon lunta tai liian vähän, tai liian kylmää tai liian kuuma. miten sitä oppisi olemaan onnellinen siitä miten meillä täällä asiat on!
Niin totta molempien sanat. Itse yritin keksiä jotain järkevää sanottavaa Japanin katastrofista, mutten keksinyt. En voi muuta kuin toivoa heille voimia sinne kauas.
Vieläkin muistan edellisen tsunamin ja Aki Sirkesalon perheineen :(
Ja kaikki muutkin katastrofit, pieniä olemme me ihmiset kaikkien näiden katastrofien keskellä.
Hei, tää mamma varmasti on vanhentunut, kun en meinaa nähdä kunnolla blogisi tekstiä...Onko kellää muulla samaa ongelmaa vai mammelinko pitäisi mennä optikolle;)Surullinen olo on kun ajattelee niitä Japanin kärsimyksiä....
Hyvä tietää, koitan tummentaa, jos vaikka auttaisi lukemisessa.
Kiitos sinulle ja samoin, voimia!
Minua naurattaa tuo silmien pyörittely sinisen kanssa; niinhän se menee, että kun jostakin innostuu niin se vie mennessään, sininenkin! :-D
Siis kun meillä oli ihan kaikki sinistä :) Matot, verhot ja tyynynpäälliset sekä pöytäliinat :)
Lähetä kommentti