Keskiviikko

Meinasin laittaa otsikoksi tiistai. Olen ihan ulapalla näiden päivien kanssa :)
Olin suunnitellut paistavani pullaa ja touhuavani sitä ja tätä, mutta nyt kyllä iski ihan totaalinen väsymys ja uupumus, joten lepäilen tämän päivän. Vaan ihmekös tuo, kun viime viikolla oli vain yksi vapaapäivä ja sekin meni aamupäivällä shoppaillen ja iltapäivällä rautakauppoja ja ruokakauppoja kierrellen. Ja eilinen, vaikka mukava päivä olikin, meni melkein koko päivä maailmalla. Ensin kahvittelun merkeissä vanhojen kamujen kanssa ja sitten iskän luonakin kävin. Ei sitä vaan enää jaksa samalla tavalla kuin silloin nuorena. Se muuten pitää paikkansa, kun sanotaan, että kyllä nuorena jaksaa. Jaksaa sitä paremmin kuin tälleen keski-ikäisenä ;)

Eilen miuhun iski joku kumma uusi villitys. Jossain näin Atc kortteja (olenhan mie niitä ennenkin nähnyt) ja päätin, että on pakko kokeilla. Netistä etsin tietoja ja Wikipediassa oli ohje, että koko on ainut sääntö: 6,4x8,9 cm/2,5x3,5 tuumaa.
Kokeilinhan mie sitten niitä:

Ja jottei teidän tarvitse kaivaa mittanauhaa esiin, laitoin linssinsuojuksen kokoa näyttämään. Pieniä ne on. Muuten en ole varma, meniköhän näiden teko ihan oikein... ainakin niille vissiin pitäisi keksiä nimi. Nimen keksiminen on miulle yhtä vaikeaa kuin näiden blogipostausten otsikoiden keksiminen. Art journaloinnissakin mie kyllä maalaan, piirrän, liimaan ja leikkaan ihan mielellään, mutta kun pitäisi kirjoittaa jotain, tulee ihan black out. Ja kun niillekin sivuille täytyy aina keksiä joku nimi....ääh. Näille korteille mie nyt en vaan keksi mitään.
Art journaloinnista puheen ollen:

Jos ihmettelette noiden sydämien keskellä olevia sotkuja, laitoin omasta sotkupaperista lävistettyjä sydämiä leimattujen sydämien sisään.

Tämä kotiympäristö on ihan hunningolla, meillä ei ole ollut pariin viikkoon olkkarissa edes verhoja. Jotenkin se ei kyllä haittaakaan yhtään... Mutta kun ei vaan viitsi tarttua silitysrautaan... Paljon olisi taas silitettävää ja mankeloitavaa muutenkin. Miten se onkin niin vastenmielistä aloittaa? Vaikka sitten kun aloittaa, itse tekeminen on ihan kivaa. Ehkäpä sen takia, kun niitä on niin paljon, että siihen taas vierähtäisi muutama tunti... Aina ne kasaantuu...ei sitä vaan opi. Sitäkään.
Nyt mie käyn selailemaan blogeja ja mietiskelen sitten, mitä sitä jaksaisi tehdä.
Moikka!