tiistai 4. syyskuuta 2012

Niitä näitä höpinöitä

Kaikenlaista on mielen päällä.
Päällimmäisenä eräs ihminen, joka pahoittaa aina miun mielen. Niin nytkin. Eikä vain miun, vaan erään toisenkin mielen. Jostain syystä hän on ottanut meidät silmätikukseen, eikä me osata mitään eikä meistä ole mihinkään, hänen mielestään. Yritämme päästä hänen yläpuolelleen ja olla välittämättä, mutta ei mahda mitään. Ilkeys viiltää silti. Näin se vain on. Ehkä olemme liian herkkänahkaisia ja pitäisi vähän kovettua. Ehkä me vielä opimme.

Eilen vähän putsailin blogiluetteloita syötteenlukijassa ja täällä bloggerissa. Syötteenlukijaan jäi vielä 350 blogia :)
Tuo sivupalkin luettelo pitäisi vielä siistiä. Miulla oli paljon blogeja, joita en edes lukenut, enkä kommentoinut koskaan. Roikkuivat vain mukana ja jotkut oli lopettanut bloggaamisen kokonaan.
Puolitoista tuntia käytin siihen, että kävin jokaisen blogin yksitellen läpi (paitsi ne, joissa käyn muutenkin melkein päivittäin -> niitäkin on monta).
Blogin kuvatilakin pitäisi taas uusia, jälleen vuosi edellisestä maksusta. Tänään tuli ilmoitus, että mie saan vielä vuodeksi kerrallaan, jos en halua muuttaa joksikin muuksi.
Kyllä mie varmaankin sen vuoden vielä maksan, kai sitä jotain jutun juurta keksii.

Blogin suunnasta mie en enää sano juuta enkä jaata, kun kerran jo luulin jättäneeni sisustukset pois, niin seuraavassa hetkessä olin jo niitä kuvia laittamassa. Bloggaan mistä bloggaan, mitä milloinkin. Kunnollista sekametelisoppaa.
Tauti riivaa edelleenkin, enkä jaksa uusia kuvia käydä ottamaan. Joten laitan vanhoja kuvia sieltä täältä, seinällä roikkuvia juttuja.
Jotkut kuvat on tosi vanhoja, kuten seuraavat. Otettu ties millä, ehkä kännykällä jopa. Ei mitään muistikuvaa :)
On tuo pannunalunen sekä seuraava naulakkokin tosi vanhoja. Pannunalunen on saatu äidiltä ja naulakko oli täällä talossa, kun muutimme.
Onneksi huomenna on vapaapäivä, että saa vähän rauhoittua ja hengähtää. Sitten vain kaksi työpäivää ja viikonloppu jälleen vapaa. Onneksi!
Toivottelen teillekin mukavaa loppupäivää! Mie aion nyt nauttia ja tehdä jotain kivaa.

9 kommenttia:

Helmi Nainen kirjoitti...

Sekametelisoppa on parasta!! Voi, miten kauniita tavaroita...ihan sellaisia "mun näköisiä".

Eikös sitä sanota, että ihminen jota jännittää tai joka muuten saa aikaan negatunteita, pitäisi ajatuksissaan riisua alasti siihen ilkeilemään. Koetas, saattaakin olla, ettet osaa ottaa enää ainakaan niin vakavasti niitä piikkejä :)

Marika kirjoitti...

Samaa mieltä, mäkin pidän sekametelisopasta :) Kiva, että jatkat blogia, sitä on ollut kiva lukea! Koita olla piittaamatta pahoista sanoista, äläkä pahoita mieltäsi. Tuo Pohdiskelijan vinkki oli hyvä ;)

Mukavaa loppupäivää sinullekin!

Hannele Ruusukummusta kirjoitti...

Sekametelisoppaahan me blogeista haetaankin...:)

Ihana tuo häkki tuossa yhdessä kuvassa.

Harmi, jos joku aina pahoittaa mielen...vaikka yrittäisi päästä sen yläpuolelle, kyllä se aina sattuu. Onneksi teitä on kaksi...yrittäkää ydessä selvitä ilkeilijästä.

Paula kirjoitti...

Minäkin bloggaan aina milloin mistäkin satun innostumaan. Monipuoliset blogit on mielenkiintoisimpia! Olet kerännyt paljon kauniita esineitä. Varsinkin maatuskoista tykkään tosi paljon!

Jovelan Johanna kirjoitti...

Nauti ja parane pian! Ihailin tuota Kotilieden wanhaa kansikuvaa. Löysin meinaan toisen aikalaislehden (Kotilieden) vuosikerran kirjaksi sidottuna vuodelta 1933, eli äitini syntymävuodelta. Se on postissa matkalla meille ja odotan sitä kuumeisesti. Siinä on juuri nota ihania Wendelin ja Rudolf Koivun kansikuvia.

Älä niistä vastarannankiiskeistä itseäsi koveta. Ei ole sen arvoista.

Kirsikka... kirjoitti...

Harmittaa puolestasi ikävät ihmiset...älä välitä! Jatka elämääsi, nauti ja hymyile, ja muista,että tuollaiset ihmiset eivät itse voi hyvin..!!

Blogit ovat omiensa näköisiä, ne tekee niistä mielenkiintoisia..jatka samaan tyyliin.

Liisa kirjoitti...

Voi kurja, kun on tollaisia ihmisiä jotka kai saa jotain nautintoa siitä, että pahoittavat toisten mielen ikävillä kommenteilla, niljailuilla jne. Helppo olisi sanoa, että älä välitä, sillä kyllähn se sattuu eikä ole helppoa olla välittämättä :( Yhdyn tuohon Kirsikan kommenttiin, että sillä ihmisellä on varmasti itsellään huonosti asiat, kun pitää toisia nuijia!

Mitä sitä suotta liikoja lupailemaankaan tai rajailemaan, kirjoittelet mistä huvittaa! Äsken juuri ihailin taas noita sun journaleita, ne on kyllä upeita!

Nauti vapaastasi ja ihanaa viikonloppuvapaata viimeisten työrutistusten lopuksi!

Sirutuuli kirjoitti...

Kiitos kaikille! Kyllä tästä selvitään, onneksi meitä on kaksi :)

Hanna kirjoitti...

MielenPIRISTYKSIÄ siulle! :) ♥