Sitä sun tätä

Huhhuh, meinasin jo säikähtää! En meinannut päästä tänne ollenkaan, mutta onneksi se olikin vain käpslokki, mikä oli päällä :)
Eilen käytiin miehen kanssa törsäämässä lahjakortti, jonka sain K&K sisustuskauppaan. Voi että, se oli vaikeaa! Ennen, kun se kauppa oli pienempi, oli helpompi valita, kun ei ollut niin paljon tavaraa. Nyt se oli tuplattu ja sitä ihanaa tavaraa oli niiiin paljon...
Mie kiersin, kiersin ja kiersin ja katselin ja haaveilin, enkä osannut päättää. Yritin miettiä, mitä olen jo kauan halunnut. Ensimmäisenä tuli mieleen kattoroikotin, joka meillä oli itse tehty korttitelineestä ja irtokoukuista = huono. Olihan siellä niitä, kolme erilaista ja kaksi niistä olisi maksanut sen lahjakortin verran ja ylikin. Mie tykkään siitä, että saa enemmän tavaraa samaan hintaan eli edullisesti. Ostettiin sitten se halvin.

Väri ei vain oikein miellytä, joten kesällä spreijataan mustaksi ketjuineen päivineen. Ja ketjut laitetaan sitten paremmin. Mutta nyt se ainakin on aito ja oikea, eikä itse rakenneltu.

Toinen asia, mitä olen kauan halunnut, on lautasteline.

Mutta eipähän tullut mieleen, että meidän lautaset on liian pieniä tuohon. Täytynee tuunailla esim. rautalangalla. Ainoastaan nuo sinikukkaiset pysyvät siinä, eikä ole oikein esteettisesti silmiä hivelevää laittaa lautaset noin. Sitäpaitsi, toivoin saavani vanhat arabialaiset nätisti näkyville.
No, onhan siinä nuo harmaat arabialaiset, mutta ne muutkin olisi kiva laittaa esille, eikä hautoa kaapissa.

Kolmas asia oli joku uusi säilytyssysteemi ruokapöydälle suola- ja pippurisirottimille.

Elämäni ensimmäinen Riviera Maison :) Mies vaan ihmetteli, miten kalliita merkkituotteet on. Niinhän ne on vaatteissa ja muissakin tavaroissa. Onhan tuo kyllä tukevampi kuin joku rimpularottinkitavara.
Hmmm...maustepurkeille täytyy tehdä myös jotain...

Kyllä mie noista tykkään kaikista ostoksista, mutta pientä fiksausta vaatii nuo kaksi ensimmäistä.
Ja kun sitten laitettiin ostokset paikalleen, yksi asia johti toiseen:

Entinen kattoroikotin on nyt siellä, missä pitääkin. Eli seinällä. Koristeita täytyy vielä mietiskellä ajan kanssa.

Ja kun nyt kerran porakone oli esillä, saatiin pari lamppuakin laitettua paikoilleen seinälle ja muuta pientä, mitkä oli odottaneet laittoa jo jonkin aikaa :)
Mies sanoi, että tehtiin viikon hommat tunnissa :) Tehokasta ajankäyttöä.

Käytiin me siellä Sumassakin vaihtamassa kirjoja:

Ja parilla kirpputorilla:

Kirppiskierroksen saldo oli aika huono. Yksi Pekka-lautanen, pari lehteä ja askarteluihin nuottivihko. Yhdet kynttilänjalat oli, mutta meille tuli joku viestintäkatkos. Mies kysyi, otetaanko ne ja mie vastasin, joo. Silti niitä ei sitten otettu. Myöhemmin kirjaa lukiessa yhtäkkiä paukahti mieleen, että missäs ne kynttilänjalat on. Mies sanoi, ettei ollut kuullut sitä miun joota. Enkä mie enää muistanut sekunnin päästä koko asiaa.
Että semmottista.

Miun pitäisi ruveta askartelemaan. Ainakin kirjanmerkki pitäisi tehdä. Kun on monta kirjaa kesken, tarvitsee monta kirjanmerkkiäkin. Nyt on Kingin Christinen välissä joku paperinpalanen :)
No joo, taidan lähteä kahvin juontiin ja syödäkin pitäisi. Jotain muuta kuin suklaata, yäk. Eilen oli kyllä ihan sokerikrapula kauhean suklaan mättämisen jälkeen ja silti vetelin lisää vaan niin, että meinasi tulla ylös ja ulos. Huh, en olisi uskonut, että mie voisin syödä suklaata liikaa :)
Nähdään taas!
Ainiin, sitähän miun piti kysyä, että onko tätä kaunokirjoitusfonttia helppo lukea? Vai haluatteko, että vaihdan jonkun muun?