Meillä oli nuoremman tytön kanssa selvä suunnitelma: haen hänet ja lähdemme kaupungille ostamaan pientä lahjaa ja kakkua. Kas kummaa: mies, joka yleensä tekee pitkiä päiviä ja kotiutuu vasta viiden kuuden aikaan, olikin kotona jo, kun töistä pääsin.
Vähän silmäilimme tytön kanssa toisiamme ja mie mietin kuumeisesti, miten pääsemme lähtemään ja järjestämään yllätyksen.
Olin jopa vähän töykeä ja näyttelin muistamatonta ja tokaisin, että lähdemme E:n kanssa kauppaan. Ja niin läksimme, mies vain sanoi vähän loukkaantuneena, että aha, tuokaa jotain ruokaa... En edes onnitellut häntä :)
Lahja löydettiin ja luottoleipomosta valmis (mielettömän hyvä kakku!). Suomen kotileipomo (mainos :) ) on yleensä paikka, josta on helppo käydä hakemassa kakku. Aina, kun olen tarvinnut, on hyllyssä ollut valmiina. Tällä kertaa ostimme kinuskikakun ja kutsuimme samalla reissulla "papparaisen" (siis isäni) kahville.
Ja mies oli tosissaan yllättynyt saadessaan pienen lahjan ja kakkuakin.
8 kommenttia:
Hienosti järjestetty "unohdus"!! Onnea synttärisankarille! Tämä ei ole yhtään hassumpi ikä ;D
Hyvää synttärijuhlia sinne :)
Hienoa että yllärinne onnistui!
Onnea vaan nelikymppiselle täältäkin..:)
Mies kiittää onnitteluista :)
Meillä oli myös sana synkkärit käytössä lapsilla.Tuli mieleen kun luin postaustasi.
Upea ylläri miehellesi.Luulikohan hän ettei kukaan muista synttäreitä.
Paljon onnea hänelle täältä suunnaltakin.
Mukavaa loppuviikkoa ja kiitokset kommentistasi.
Synkkärionnittelut miehelle!! :o)
Onnittelut miähelle!
Kiitokset myös teille :)
Lähetä kommentti