Viimeistä viedään

Eli loman viimeinen päivä ja huomenna pitäisi mennä taas raatamaan töihin. Toivottavasti siellä ei jatku sama ralli, mikä oli ennen lomaa. Vaan mitäpä tuota miettimään, on mitä on.
Mie olen vihdoin saanut neulomispään auki ja saanut jotain muutakin aikaiseksi kuin iänikuisia tiskirättejä ja pesimiä. Nämä valmistuivat jo pari päivää sitten ja eilen päättelin. Nyt on aika esitellä ne :)

Polysemiakämmekkäät Ullasta, 7 veljestä langasta. Tässä piti joka kerros laittaa muistiin, että tuli prikulleen samankokoiset. Käytin sitä vanhaa tukkimiehenkirjanpitoa //// ja tottakai menin viivoissa sekaisin ja kakkoskämmekäs oli melkein valmis. Kunnes huomasin, että sehän on  rutkasti pidempi kuin ensimmäinen, eikun purkamaan. Tulihan niistä sitten lopulta hyvät.

Väri näyttää kellertävältä, vaikka on ihan puhtaan oranssi. Ihana syysväri!

Miten kämmekkäitä kuvataan oikeaoppisesti? Hankala homma :)
Nyt miulla on yksi aika iso projekti meneillään, mutta toivottavasti pian saan sen valmiiksi.

Eilen meillä kävi pitkänmatkanvieraita pitkästä aikaa. Oli ihana nähdä siskoa ja hänen avomiestään ja pieniä poikia :) Seuraavalla kerralla toivottavasti ovat pidempään, että ehditään kunnolla höpisemään. Oli meillä sentään kunnon tarjoilut: paistoin eilen pullaa ja mustikkapiirakkaa (toinen kerta tällä viikolla).
Tänään täytyy käydä vaihtamassa äitin ja iskän lakanat. Ja luultavasti puretaan paviljonki pois. Hyvissä ajoin, ettei käy niinkuin viime syksynä ja alkukesästä. Viime syksynähän satoi lumet ja romahdutti sen, alkukesästä oli kova tuuli ja se romahdutti taas uuden paviljongin. Tämä on nyt kestänyt koko kesän, mutta eipä olisi hauskaa ostaa taas uutta... Joten tänään se lähtee pois. Ulkonakaan ei tule enää istuttua, mutta keinu jää patiolle. Jos haluaa välttämättä pihalla istua, istutaan siinä.
Muuten vain nautiskelen viimeisestä lomapäivästä ja valmistaudun henkisesti kovaan koitokseen.

Laitampahan tähän kesän muiston omaksi iloksi.