Hupsistakeikkaa

Kävin tänään kontrollilääkärissä ja toivoin, että saisin viikon tai pari lisää sairaslomaa, kun olen vieläkin ihan puhki. Mutta kuinkas kävikään! Neljä viikkoa! Mitä ihmettä mie teen neljä viikkoa? Sanoin äidillekin, että pyörin eteisen lattialla ja toistelin: neljä viikkoa, mitä ihmettä mie teen neljä viikkoa. Äiti sanoi, että sie lepäät. Juu, niinhän mie taidan tehdä.

Lääkäri sanoi, että väsymys on kroonistunut, ei masennusta kuitenkaan. Eikä tarvitse aloittaa mitään lääkistystäkään. Ihan vaan lepoa.

....Neljä viikkoa! Näin kauaa en ole ollut kotona sitten työttömyysaikojen, eli kuuteen vuoteen. Huhhuh...

Eilen sain erään käsityöidean ja ilahduin siitä. En vaan jaksanut ruveta toteuttamaan. Jospa sitä nyt saisi useammin ideoita ja jaksaisi jopa toteuttaa niitä. Saan lukea ja katsoa elokuvia, surffailla netissä ja käydä lenkillä jos huvittaa. Kyllä mie varmaan tekemistä keksin loppujen lopuksi. Ja jos en keksi, olen vaan. Osaan mie huilatakin toisinaan, ehkä...