Ja sopii Jesselle, joka on itse menettänyt oman äitinsä kolme vuotta sitten. Miten tämä viikonloppu olikin niin äitipainotteinen? Olin nimittäin suunnitellut, että tänä viikonloppuna vihdoin laitan äidin vaatteet pois. Vanhempi tyttö tuli kaveriksi, onneksi. Olisi nimittäin ollut ankeaa yksin laitella niitä. Paljon meni keräykseen ja paljon ollaan jo siskon kanssa otettu itsellemme, nyt myös vanhempi tyttö otti itselleen jotain. Nyt se on tehty, mitä aiemmin en olisi pystynyt tekemään. 1v 3kk siihen meni.
Eilen illalla jotain tehdäkseni myös kotona, järjestelin keittiötä fiksumpaan kuosiin. Yksi soikea tarjotin meni kaappiin, muuten on samat tavarat. Vain järjestys on eri. Hölmö, kun en ottanut ennen kuvia. Osasta onneksi oli vanhoja kuvia.
Nyt:
Nyt:
Ennen, jossain vaiheessa Joulun jälkeen otettu kuva.
Nyt:
Jossain vaiheessa tässä kohtaa oli leipälaatikko, leivänpaahdin, tuo leveämpi vaaka ja kahvinkeitin. Mittasuhteiltaan tavarat sopii näin paremmin.
Ja tässä pari kokonaiskuvaa vielä:
Muistatteko, kun mie yritin laitella niitä sähköteippejä noita puureunuksia peittämään?
Osa lähti itsestään heti seuraavana päivänä repsottamaan ja revin ne irti.
Huomasin tässä yksi päivä, että yhdessä kaapissa on vieläkin teipit paikallaan :)
Jos vaikka lomarahoista ostaisi maalia ja lomalla maalaisi nuo reunukset valkoisiksi...
Näyttää nimittäin aika paljon paremmalta niin. Ja pääsisi helpommalla, ettei koko ovia tarvitse maalata. Miun mielestä riittää pelkät reunukset. Keskustat on varmaan jotain vaniljan väriä tai vastaavaa. Eihän kaiken tarvitse vitivalkoista ollakaan. Miehen mielestä ne pitäisi maalata kokovalkoisiksi...
Oho, tulipa monta kuvaa! Toivottavasti teillä on hyvät yhteydet ja saatte kaikki auki :)
Ja jos oikein tökkii, suosittelen lataamaan Google Chromen. Ihan huippu! Eilen käytin iskän pöytäkonetta, joka on ajalta miekka ja kirves.. Se oli ihan tajuttoman hidas, mikään ei toiminut, mutta kun vihdoin n. 15 minuutin latauksen jälkeen sain Chromen asennettua, toimi kuin unelma!
Ok, tänään pitäisi tehdä jotain muutakin kuin istua koneella. Joten taidan lopettaa romaanini tähän :)
Kivaa uutta viikkoa kaikille!
9 kommenttia:
Nätti ja herttainenkeittiö sulla vaan onkin... Niin kodikas. Ja samantein kun näin tuon sinun leveän keittiövaaksi, muistin,etten ole edelleenkään omaani raahannut äidiltä pois.....
Oi kuinka kaunista teillä on :) siis niin ihanaa just myös minun tyyliäni....onneksi olen lukijasi..saan ihastella kättesi jälkiä ja kuolata kaunista kotiasi..laittaisin minäkin tuollaisen verhojutskan jos olisi mihin laittaisin, mutta en viitsi alkaa ottamaan köökistä ovea pois ja kun tää on vuokrakämppä niin joutuisin pois lähtiessä ruuvaamaan sen takaisin..
niin kun me etitään uutta kotia koko ajan..
osui silmiin tuo vaaka ihana..
leivänpaahdin oli kanssa hauska eikö tuo ole se missä on radio..
No nyt tuli tyttreni vauvan kanssa kyläilemään täytyy mennä... :)
Oikein kodikasta siellä teillä...Keittiössähän sitä enimmin olleillaankin :)
Kummasti pienikin muutos piristää mieltä!
Raskasta varmasti ollut tuo äidin vaateiden pois siivoaminen.
Mukavaa viikkoa sinulle!
Kiitos teille :)
Irmastiina: Oli se raskasta, jotenkin koko illan oli sellainen painostava olo...
Tuosta maalaamisesta. Reunukset on varmaan lakattu? Jos, niin muista hioa kunnolla tai laittaa otex pohjalle.... nimim kokemusta on :D
Meillä vanha vaaka toimittaa leipäkorin virkaa työtasolla. Aika monikäyttöisiä kamppeita :)
Mä ajattelin sua, kun Jessen esityksen katsoin ♥ En tiedä, tulit vain mieleeni heti ensimmäisenä... *haleja*
Tuo keittiö on täynnä ihania yksityiskohtia, Sirutuuli! Uusi järjestys tekee aina ihmeitä aikaan, vaikkakin olisi kyseessä pieni muutos.
Tuo sähköteippi on mulle ihan outo tuttavuus. Jotkut saa sen pysymään, toisinaan se ei kuulemma tartu mitenkään.
Ai niin, Chrome on hyvä! Meillä on se ollut jo pitkään käytössä eikä mulla oo ihmeemmin ongelmia bloggerissa ollut.
Aurinkoista viikonalkua, ystäväiseni!
Toi laulu on ihana kyllä <3 Sanat koskettaa.
Hei,
Jesse Kaikurannan laulu kosketti syvästi myös minua. Sillä menetin rakkaan Äitini neljä vuotta sitten. Kyyneleet valuivat pitkin poskia, kun kuuntelin laulun kauniita sanoja.
Eksyin ensimmäisen kerran tähän blogiisi. Minut yllätti kotisi lämmin tunnelma ja söpöt Kissat. On mukava lukea juttujasi :)
Lähetä kommentti