Pakko tää on tännekin laittaa. Vaihdoin Facebookiin uuden profiilikuvan eilen illalla, sain nauraa itselleni oikein kunnolla. Vedet valuivat silmistä ja vielä tänäänkin naurattaa, kun katson sitä kuvaa =)
Tässä:
Kerrankin miulla näkyy hampaat :) Yleensä kuvissa olen totisena ja suu kiinni. Mutta kun nauratti niin kovasti, kun webbikameralla otin kuvan.
Laitanpa sit samaan syssyyn kuvan miehestä, jonka samaisella kameralla nappasin eilen ja hän vaihtoi myös profiilikuvansa faceen. Luvan kysyin kuvan julkaisuun.
Kyllä meillä oli hauskaa :))
torstai 30. toukokuuta 2013
sunnuntai 26. toukokuuta 2013
Mandala 27
Taas on vierähtänyt yli viikko edellisestä.
Nyt on vuorossa Mandala haaste no 27. Aiheena Toukokuu. Edellinen haaste jäi väliin, kun en keksinyt yhtään mitään. Nyt tästä voi hyvällä mielikuvituksella varustettu ihminen löytää Toukokuussa kukkivan kangasvuokon (oikeasti siinä taitaa olla 7 terälehteä), tai sitten on löydetty uusi laji: Toukovuokko.
Toukokuun keltaisia, sinisiä, violetteja, valkoisia kukkia, valkoiset toukopilvet, ampiaisia, mehiläisen värejä. Tai jotain sinnepäin.
Kuvaaminen ei taaskaan oikein onnistunut. Kimaltelee sieltä ja täältä. Mutta olkoot.
Kuvaamisesta nämä miun päivityksen puutteet onkin olleet kiinni. Olen huono kuvaamaan.
Ja jos asiaa olisikin, ei olisi mitään kuvattavaa. Joten en ole päivittänytkään.
Ei sillä, että täällä jotain olisi muka tehtykään. Koko viikko on mennyt edelleenkin taudista toipumiseen. Töissä olen käynyt ja vapaa-ajan makoillut. Eilen tehtiin rästihommia koko päivä ja tänään vietetäänkin sitten lepopäivää. Iltavuoroja on ollut taas ja aamuisin olen nukkunut klo 9-9.30 asti tai aamuvuoro/vapaapäivinä nukkunut päikkäreitä, mikä jo kertoo jotain. Onneksi tänään heräsin kasilta. Mitä aiemmin, sen parempi.
Yksi isompi tilattu askartelutyö miulla on meneillään ja sen kanssa meinaa tulla kiire. Enää viikko aikaa tehdä.
Onneksi tänään ja huomenna on aikaa. On nimittäin kolmen päivän vapaat. Onneksi!
Mutta nyt mie painelen kahville. Aurinkoista sunnuntaita!
Nyt on vuorossa Mandala haaste no 27. Aiheena Toukokuu. Edellinen haaste jäi väliin, kun en keksinyt yhtään mitään. Nyt tästä voi hyvällä mielikuvituksella varustettu ihminen löytää Toukokuussa kukkivan kangasvuokon (oikeasti siinä taitaa olla 7 terälehteä), tai sitten on löydetty uusi laji: Toukovuokko.
Toukokuun keltaisia, sinisiä, violetteja, valkoisia kukkia, valkoiset toukopilvet, ampiaisia, mehiläisen värejä. Tai jotain sinnepäin.
Kuvaaminen ei taaskaan oikein onnistunut. Kimaltelee sieltä ja täältä. Mutta olkoot.
Kuvaamisesta nämä miun päivityksen puutteet onkin olleet kiinni. Olen huono kuvaamaan.
Ja jos asiaa olisikin, ei olisi mitään kuvattavaa. Joten en ole päivittänytkään.
Ei sillä, että täällä jotain olisi muka tehtykään. Koko viikko on mennyt edelleenkin taudista toipumiseen. Töissä olen käynyt ja vapaa-ajan makoillut. Eilen tehtiin rästihommia koko päivä ja tänään vietetäänkin sitten lepopäivää. Iltavuoroja on ollut taas ja aamuisin olen nukkunut klo 9-9.30 asti tai aamuvuoro/vapaapäivinä nukkunut päikkäreitä, mikä jo kertoo jotain. Onneksi tänään heräsin kasilta. Mitä aiemmin, sen parempi.
Yksi isompi tilattu askartelutyö miulla on meneillään ja sen kanssa meinaa tulla kiire. Enää viikko aikaa tehdä.
Onneksi tänään ja huomenna on aikaa. On nimittäin kolmen päivän vapaat. Onneksi!
Mutta nyt mie painelen kahville. Aurinkoista sunnuntaita!
perjantai 17. toukokuuta 2013
Perjantai
Olen kärvistellyt tämän viikon flunssan kourissa. Alkuviikosta en vielä tiennyt, johtuuko tämä olotila siitä ruusufinnistä vai onko miulla kaksi tautia yhtä aikaa päällä. Jälkimmäinen vaihtoehto osoittautui oikeaksi.
Nenä vuotaa ja Nessuja kuluu. Sairasloma loppuu tänään, toivottavasti olotila huomiseksi kohenee. Uskoisin kyllä, että kohenee, koska onhan se sitä tehnyt koko ajan.
Tämä antibioottikuuri on kyllä hankala. Aamuisin pitää herätä 5-5.30, aamupalan voi syödä klo 6-6.30, päivällä lääke täytyy ottaa klo 13 tuntia ennen tai 2 tuntia syömisen jälkeen, iltalääke klo 21 ja taas tuntia ennen tai 2 tuntia jälkeen syömisen. Onneksi tätä ei kestä kuin viikon, tiistaihin saakka. Sitten otetaan kerran päivässä. Maitohappobakteerit pitää mahduttaa johonkin väliin, 2 tuntia väliä antibioottiin... On se tarkkaa.
Mutta aion tarkka ollakin, tahdon naaman parantuvan!
Tämän olotilan keskellä sain suruviestin tiistaina. Enoni on kuollut. Häntä muistellessani tein Art journaliin sivun:
Sotkin nimen, ettei ole liian henkilökohtainen. Hän oli suunnilleen samanikäinen kuollessaan kuin äitini. Äiti ei ehtinyt 65 täyttää.
Väkisin olen miettinyt elämää ja kuolemaa tällä viikolla taas enemmän kuin pitkään aikaan. Äidin äiti oli kuollessaan n.58 (en muista tarkkaan 57 vai 58), äiti 64, eno suunnilleen saman ikäinen (tarkkaa syntymävuotta en muista)... Kummalta puolelta olen saanut geenit, äidin vai iskän...
Kahden vuoden välein on näitä kuolemia nyt tullut: ensin kuoli mummo, kahden vuoden päästä siitä meni äiti ja nyt kahden vuoden päästä eno...Toivottavasti se nyt loppuu tähän.
On näitä jo yhdelle suvulle ja perheelle tullut enemmän kuin tarpeeksi.
Nenä vuotaa ja Nessuja kuluu. Sairasloma loppuu tänään, toivottavasti olotila huomiseksi kohenee. Uskoisin kyllä, että kohenee, koska onhan se sitä tehnyt koko ajan.
Tämä antibioottikuuri on kyllä hankala. Aamuisin pitää herätä 5-5.30, aamupalan voi syödä klo 6-6.30, päivällä lääke täytyy ottaa klo 13 tuntia ennen tai 2 tuntia syömisen jälkeen, iltalääke klo 21 ja taas tuntia ennen tai 2 tuntia jälkeen syömisen. Onneksi tätä ei kestä kuin viikon, tiistaihin saakka. Sitten otetaan kerran päivässä. Maitohappobakteerit pitää mahduttaa johonkin väliin, 2 tuntia väliä antibioottiin... On se tarkkaa.
Mutta aion tarkka ollakin, tahdon naaman parantuvan!
Tämän olotilan keskellä sain suruviestin tiistaina. Enoni on kuollut. Häntä muistellessani tein Art journaliin sivun:
Sotkin nimen, ettei ole liian henkilökohtainen. Hän oli suunnilleen samanikäinen kuollessaan kuin äitini. Äiti ei ehtinyt 65 täyttää.
Väkisin olen miettinyt elämää ja kuolemaa tällä viikolla taas enemmän kuin pitkään aikaan. Äidin äiti oli kuollessaan n.58 (en muista tarkkaan 57 vai 58), äiti 64, eno suunnilleen saman ikäinen (tarkkaa syntymävuotta en muista)... Kummalta puolelta olen saanut geenit, äidin vai iskän...
Kahden vuoden välein on näitä kuolemia nyt tullut: ensin kuoli mummo, kahden vuoden päästä siitä meni äiti ja nyt kahden vuoden päästä eno...Toivottavasti se nyt loppuu tähän.
On näitä jo yhdelle suvulle ja perheelle tullut enemmän kuin tarpeeksi.
tiistai 14. toukokuuta 2013
Perhosia ja kukkasia
Pitkästä aikaa muutama päivä sitten iski into päästä Art journalin kimppuun. Tein siihen uuden sivun leimaamalla ja lasten vesiväreillä maalaamalla sekä kuitukyniä käyttämällä. Keväisen iloiset värit ja miun lemppari leimasimet:
Tuo kirja on pikkasen liian iso miun maun mukkaan, joten tein vähän paksummat reunukset Tiimarin lasten leimasimilla. Mie keksin, että reunuksia paksuntamalla sivut eivät ole niin isot muulle tekemiselle. Toimii.
Tuo kirja on pikkasen liian iso miun maun mukkaan, joten tein vähän paksummat reunukset Tiimarin lasten leimasimilla. Mie keksin, että reunuksia paksuntamalla sivut eivät ole niin isot muulle tekemiselle. Toimii.
*****
Muistatteko, kun viime vuoden Maaliskuussa leikkuutin hiukset ja manailin omaa naamavärkkiä?
Silloin oli ihottumaa oikeassa poskessa ja samainen poski oli täynnä finnejä. No, tänä keväänä miun vasen poski on kukkinut samalla tavalla. Tai oikeammin vielä pahemmin. Viikonloppuna tuli kuumeisen kipeä olo ja eilen oli todella huono olo, sunnuntaina turposi koko vasen poskipää. Eilen kävin terveydenhoitajalla ja tänään sitten lääkärissä. Tuomio on: ruusufinni. Lääkärin määräys: kolmen kuukauden antibioottikuuri, lääkevoidetta ja lierihattu. Eli aurinkoa pitää välttää.
Antibiootit ja voiteet on hommattu ja lierihattu on työn alla. Kävin nimittäin virkkaamaan ittellein sellaista. Ensin mietiskelin stetsonia (yhdellä kirppiksellä olisi) tai sitten lippistä (miulla on CSI-lippis, jonka olen tilannut Stuntmanilta joskus 10 vuotta sitten). Lopulta tulin siihen tulokseen, että ehkä se lierihattu kuitenkin suojaa parhaiten, etenkin autolla ajaessa. Pitää tehdä ajohattu.
perjantai 10. toukokuuta 2013
Pari sivua
Taas on melkein viikko vierähtänyt edellisestä postauksesta. Aika rientää niin, ettei perässä pysy.
Tässä päivänä eräänä yritin vääntää sivua Art journaliin, mutta ei siitä oikein mitään tullut. Sellainen kyhäelmä vain. Inspiraatio on täysin kadoksissa. Ei kiinnosta, ei innosta eikä huvita askartelut, käsityöt tai bloggaaminenkaan.
Miettiessäni asiaa, keksin muutaman syyn, jotka ehkä saattavat olla syynä tähän olotilaan.
1. Muistikirjamaaliskuun joka päiväiset sivujen teot - ei sovi miulle. Välillä oli sekin väkisin vääntämistä. Kerran viikossa osallistuminen sopisi miulle paremmin.
2. Askartelutila olohuoneessa - ei inspiroi. En ole radiotakaan kuunnellut ainakaan kuukauteen. Kun olin omassa huoneessa, kuuntelin radiota ja kaikki oli lähellä. Nyt joutuu kävelemään, jos jotain tarvitsee ja sitä kävelyä todellakin riittää, kun tarvitsee koko ajan jotain. Ja samalla joutuu pakkokuuntelemaan telkkaria, joka ei todellakaan inspiroi. Tilakin tuntuu liian avaralta, tuo pieni huone tuntui kivemmalta, se oli sellainen pikku pesä.
3. Työtilanne. Koko ajan pukkaa uutta ja opittavaa joka tuutista. Työ vie taas niin paljon energiaa, ettei sitä riitä mihinkään muuhun. Ja siitä uudesta työstäkään ei taida tulla mitään. Vapaa-ajallakaan en meinaa päästä irti työasioista. Mietin aamuvuoron jälkeen koko illan päivän tapahtumia, olenko muistanut, olenko unohtanut sitä, tätä, tota.
4. Kissan paskan mättäminen! Nyt meillä ei ole enää kuin eteisessä kaksi mattoa ja niistäkin toinen on paskassa. Suoraan sanottuna kaunistelematta! Eilen korjasin alakerran eteisestä viisi läjää ja moppasin lattian (sinne on oma moppinsa ja Tolua menee paljon) ja tänä aamuna huomasin, että uusi läjä on taas ilmestynyt. Turhaa työtä. Ja se kissan paska tulee jo uniinkin. Viime yönä siivosin sitä paskaa urakalla meidän sängystä (unessa siis), mutta kissa oli joku ihminen. Ei enää oikein huumorikaan auta.
5. Bloggaaminen maistuu puulta, kun ei täällä muuta tehdä kuin mätetään sitä kissan paskaa (kissojen).
Tai ehkä 5 vuotta on tarpeeksi pitkä aika yhden blogin aikakaudeksi. Tiedä häntä. Mutta ainakin tänään patittaa ja kovaa. Kuten huomaatte :)
Pakko purkautua välillä, suonette sen anteeksi?
Seuraava sivu on vähän kivempi kuin tuo äskeinen. Tein tämän joskus talvella, mutten muista milloin. En ole laittanut päivämäärää. Enkä löytänyt täältä blogista tätä. En varmaan ole näyttänytkään.
Sen muistan, että pistin Sonata Arctican levyn kovalle soimaan ja rupesin mättämään maalia ja tavaraa sivulle.
Nyt muuten hokasin, kun katsoin tuota ylempää kuvaa, että se taitaa kuvastaa tuota 4. kohdan purkausta.
Kuvassa on kissa ja mustia länttejä :))
En kyllä ajatellut noita 4. kohdan asioita, kun tätä tein. Mutta aika hyvin sopii tuohon purkaukseen :)
Mie yritän nyt selvitä tästä patituksesta ja ruuvata tänään meidän huoneeseen vanhan verhotangon ja laittaa pimennysverhot paikoilleen. Melkein koko yö meni valvoessa, kun oli niin valoisaa (kyllä mie nukuinkin, ainakin sen verran, että mätin sitä paskaa meidän sängystä). Onneksi on vapaapäivä.
Tässä päivänä eräänä yritin vääntää sivua Art journaliin, mutta ei siitä oikein mitään tullut. Sellainen kyhäelmä vain. Inspiraatio on täysin kadoksissa. Ei kiinnosta, ei innosta eikä huvita askartelut, käsityöt tai bloggaaminenkaan.
Miettiessäni asiaa, keksin muutaman syyn, jotka ehkä saattavat olla syynä tähän olotilaan.
1. Muistikirjamaaliskuun joka päiväiset sivujen teot - ei sovi miulle. Välillä oli sekin väkisin vääntämistä. Kerran viikossa osallistuminen sopisi miulle paremmin.
2. Askartelutila olohuoneessa - ei inspiroi. En ole radiotakaan kuunnellut ainakaan kuukauteen. Kun olin omassa huoneessa, kuuntelin radiota ja kaikki oli lähellä. Nyt joutuu kävelemään, jos jotain tarvitsee ja sitä kävelyä todellakin riittää, kun tarvitsee koko ajan jotain. Ja samalla joutuu pakkokuuntelemaan telkkaria, joka ei todellakaan inspiroi. Tilakin tuntuu liian avaralta, tuo pieni huone tuntui kivemmalta, se oli sellainen pikku pesä.
3. Työtilanne. Koko ajan pukkaa uutta ja opittavaa joka tuutista. Työ vie taas niin paljon energiaa, ettei sitä riitä mihinkään muuhun. Ja siitä uudesta työstäkään ei taida tulla mitään. Vapaa-ajallakaan en meinaa päästä irti työasioista. Mietin aamuvuoron jälkeen koko illan päivän tapahtumia, olenko muistanut, olenko unohtanut sitä, tätä, tota.
4. Kissan paskan mättäminen! Nyt meillä ei ole enää kuin eteisessä kaksi mattoa ja niistäkin toinen on paskassa. Suoraan sanottuna kaunistelematta! Eilen korjasin alakerran eteisestä viisi läjää ja moppasin lattian (sinne on oma moppinsa ja Tolua menee paljon) ja tänä aamuna huomasin, että uusi läjä on taas ilmestynyt. Turhaa työtä. Ja se kissan paska tulee jo uniinkin. Viime yönä siivosin sitä paskaa urakalla meidän sängystä (unessa siis), mutta kissa oli joku ihminen. Ei enää oikein huumorikaan auta.
5. Bloggaaminen maistuu puulta, kun ei täällä muuta tehdä kuin mätetään sitä kissan paskaa (kissojen).
Tai ehkä 5 vuotta on tarpeeksi pitkä aika yhden blogin aikakaudeksi. Tiedä häntä. Mutta ainakin tänään patittaa ja kovaa. Kuten huomaatte :)
Pakko purkautua välillä, suonette sen anteeksi?
Seuraava sivu on vähän kivempi kuin tuo äskeinen. Tein tämän joskus talvella, mutten muista milloin. En ole laittanut päivämäärää. Enkä löytänyt täältä blogista tätä. En varmaan ole näyttänytkään.
Sen muistan, että pistin Sonata Arctican levyn kovalle soimaan ja rupesin mättämään maalia ja tavaraa sivulle.
Nyt muuten hokasin, kun katsoin tuota ylempää kuvaa, että se taitaa kuvastaa tuota 4. kohdan purkausta.
Kuvassa on kissa ja mustia länttejä :))
En kyllä ajatellut noita 4. kohdan asioita, kun tätä tein. Mutta aika hyvin sopii tuohon purkaukseen :)
Mie yritän nyt selvitä tästä patituksesta ja ruuvata tänään meidän huoneeseen vanhan verhotangon ja laittaa pimennysverhot paikoilleen. Melkein koko yö meni valvoessa, kun oli niin valoisaa (kyllä mie nukuinkin, ainakin sen verran, että mätin sitä paskaa meidän sängystä). Onneksi on vapaapäivä.
lauantai 4. toukokuuta 2013
Kirppisreissu pitkästä aikaa
Tänään käytiin tarjousten perässä Rajamarketissa ostelemassa pesuaineita, saippuoita ym. Eurolla sai vaikka mitä. Meno oli kuin jossain ulkomailla suurkaupungissa. Venäläisiä oli niiin paljon. Suomen kieltä ei paljon kuulunut :)
Sieltä lähdettiin extempore käymään kirppiksillä, jotka ovat samalla alueella. Laskin kaikki venäläiset linja-autot, jotka näin: 8 kpl. Niiden takana oli vielä lisää. + kaikki henkilöautot, joissa oli venäläiset rekkarit. Eipä ihme, ettei suomalaisia paljoa ollut.
Ihan vaan huvikseen laskin venäläisiä, ei miulla mitään heitä vastaan ole. Hyvin tänne mahtuu.
Kirppikseltä läksin etsimään rahapussia ja laukkua. Ensimmäisellä kirppiksellä oli järkyttävät hinnat: käytetty laukku 17€ ja rikkinäinen laukku 7€ ja kaikkea siltä väliltä. Hyvin äkkiä muistui mieleeni, miksen täällä tykkää kirppiksillä käydä. Tällä yhdellä kirppiksellä on liikaa valtaa! En sieltä sitten mitään löytänytkään.
Toiselle kirppikselle mentiin ja sieltä löytyi molemmat. Ja halvalla!
Halusin jotain piristystä, muuta kuin perusmustaa ja perustylsää.
Löysin ison laukun ruskean, valkoisen ja hopean sävyissä 3,5€
Uusi ja vielä paketissa ollut rahapussi 5,90
Onneksi tämä toinen kirppis on päässyt eteenpäin mukavasti, on paljon tavaraa ja loossit täynnä. Toivottavasti antaa kunnon vastuksen tälle ensimmäiselle! Myös siksi, että kirppiksen pitäjät on meidän tuttuja jo miun lapsuudesta asti.
Ja osittain siksi, että hinnat laskisivat tuossa toisessakin.
Kotona sitten mietittiin miehen kanssa, että milloin viimeksi ollaan kirppiksillä käyty. Blogista tarkistin asian ja viimeinen kirppismerkintä on 29.12.2011!! Pikkasen on aikaa vierähtänyt. No, kuten sanoin, tuo ensimmäinen kirppis on syynä siihen, etten kirppiksillä tykkää käydä.
Tyytyväinen kuitenkin olen, että löysin, mitä läksin etsimään ja halvalla. Ja muutes, miehellekin löydettiin rahapussi! Kannattava reissu. Mie käyn nyt täyttelemään laukkua ja lompakkoa (innoissani) ja mietin sitten myöhemmin, mitä muuta voisin tehdä.
Nyt toivotan teille mukavaa viikonloppua! Toivottavasti ilmat hellii meitä kaikkia!
Sieltä lähdettiin extempore käymään kirppiksillä, jotka ovat samalla alueella. Laskin kaikki venäläiset linja-autot, jotka näin: 8 kpl. Niiden takana oli vielä lisää. + kaikki henkilöautot, joissa oli venäläiset rekkarit. Eipä ihme, ettei suomalaisia paljoa ollut.
Ihan vaan huvikseen laskin venäläisiä, ei miulla mitään heitä vastaan ole. Hyvin tänne mahtuu.
Kirppikseltä läksin etsimään rahapussia ja laukkua. Ensimmäisellä kirppiksellä oli järkyttävät hinnat: käytetty laukku 17€ ja rikkinäinen laukku 7€ ja kaikkea siltä väliltä. Hyvin äkkiä muistui mieleeni, miksen täällä tykkää kirppiksillä käydä. Tällä yhdellä kirppiksellä on liikaa valtaa! En sieltä sitten mitään löytänytkään.
Toiselle kirppikselle mentiin ja sieltä löytyi molemmat. Ja halvalla!
Halusin jotain piristystä, muuta kuin perusmustaa ja perustylsää.
Löysin ison laukun ruskean, valkoisen ja hopean sävyissä 3,5€
Uusi ja vielä paketissa ollut rahapussi 5,90
Onneksi tämä toinen kirppis on päässyt eteenpäin mukavasti, on paljon tavaraa ja loossit täynnä. Toivottavasti antaa kunnon vastuksen tälle ensimmäiselle! Myös siksi, että kirppiksen pitäjät on meidän tuttuja jo miun lapsuudesta asti.
Ja osittain siksi, että hinnat laskisivat tuossa toisessakin.
Kotona sitten mietittiin miehen kanssa, että milloin viimeksi ollaan kirppiksillä käyty. Blogista tarkistin asian ja viimeinen kirppismerkintä on 29.12.2011!! Pikkasen on aikaa vierähtänyt. No, kuten sanoin, tuo ensimmäinen kirppis on syynä siihen, etten kirppiksillä tykkää käydä.
Tyytyväinen kuitenkin olen, että löysin, mitä läksin etsimään ja halvalla. Ja muutes, miehellekin löydettiin rahapussi! Kannattava reissu. Mie käyn nyt täyttelemään laukkua ja lompakkoa (innoissani) ja mietin sitten myöhemmin, mitä muuta voisin tehdä.
Nyt toivotan teille mukavaa viikonloppua! Toivottavasti ilmat hellii meitä kaikkia!
torstai 2. toukokuuta 2013
Vappu meni
Niin se taas vierähti viikko ihan huomaamatta. Ja Vappu siinä sivussa.
Miulla oli vapaa Vappu, muttei me mitään ihmeellistä tehty. Ei edes käyty missään, paitsi ruokakaupoissa toissapäivänä. Eilen oli niinkin railakasta menoa, että moppasin lattiat ja vaihdoin puhtaat matot. Ne muutamat, mitä jäljellä on. Kuudesta matosta vain kaksi oli säilynyt puhtaina ja sohvanpäällinen, jonka viimeemmäksi ompelin, oli Jullen kakkaviiruissa.
Ollaan Jullen suhteen tulleet siihen tulokseen, että laihdutuskuurille sen pitää käydä. Ei yllä pesemään ahteriaan, joten putsailee peräpäänsä mattoihin.
Mitään askarteluja en ole tehnyt, enkä oikein mitään muutakaan. Paitsi keittiöstä olen vähentänyt tavaran määrää tasoilta.Toisinaan olen miettinyt, pitäisikö avohyllyt ottaa pois ja laittaa kaappi takaisin. Meillä kun on niin vähän kaappitilaa. Toisaalta, hyllyillä olevan tavaran määrää voisi vielä vähentää. Kananmunakaappi on turha. Sille voisi keksiä jotain muuta käyttöä.
Tiskipöydälle laitoin vanhan emalivadin tiskiharjoja ja muita tiskaukseen liittyviä asioita varten. Tässä oli toisenlainen laatikko, jossa harjat oli pystyssä, mutta tälle vadille ei ollut järkevää käyttöä. Suoraan sanottuna vanha emalivati on kauniimpikin kuin uudenaikainen sisustuslaatikko.
Kissojen vesikuppikin täytyy pitää tiskipöydällä. Jos se on lattialla, ne leikkivät sen kanssa ja vedet lainehtii lattialla.
Tuonkin avohyllyn tarpeellisuutta olen miettinyt. Laittaisiko oven paikoilleen? Hylly on epäsiisti kaikkine purkkeineen. Ja kun mie vielä laitan sinne juomalasin (että joisin tarpeeksi vettä päivän mittaan, eikä tarvitsisi joka kerta ottaa puhdasta lasia) ja kahvikuppeineen, että erottuu muiden mukeista.... Jotain tartteis tehdä.
Ainakin purkkien määrää pitäisi vähentää. Osa on käytössä, osa ei.
Tässä kohtaa on meidän toinen työtaso. Ruhtinaalliset kaksi tasoa ruoan tekemiseen. Avohyllykin jäi maalaamatta, kun kaapin ovia maalattiin.
Tältäkin tasolta olen vähentänyt rojua. Vaa'an takana näkyvä lyhty on menossa ulos joku päivä.
Olen jotenkin saanut ähkyn kaikkeen roinaan, jota joka paikka pursuaa. Olkkarin tasoiltakin olen vähentänyt paljon tavaraa. Tai sitten ryhmitellyt eri tavalla.
Miulla oli vapaa Vappu, muttei me mitään ihmeellistä tehty. Ei edes käyty missään, paitsi ruokakaupoissa toissapäivänä. Eilen oli niinkin railakasta menoa, että moppasin lattiat ja vaihdoin puhtaat matot. Ne muutamat, mitä jäljellä on. Kuudesta matosta vain kaksi oli säilynyt puhtaina ja sohvanpäällinen, jonka viimeemmäksi ompelin, oli Jullen kakkaviiruissa.
Ollaan Jullen suhteen tulleet siihen tulokseen, että laihdutuskuurille sen pitää käydä. Ei yllä pesemään ahteriaan, joten putsailee peräpäänsä mattoihin.
Mitään askarteluja en ole tehnyt, enkä oikein mitään muutakaan. Paitsi keittiöstä olen vähentänyt tavaran määrää tasoilta.Toisinaan olen miettinyt, pitäisikö avohyllyt ottaa pois ja laittaa kaappi takaisin. Meillä kun on niin vähän kaappitilaa. Toisaalta, hyllyillä olevan tavaran määrää voisi vielä vähentää. Kananmunakaappi on turha. Sille voisi keksiä jotain muuta käyttöä.
Tiskipöydälle laitoin vanhan emalivadin tiskiharjoja ja muita tiskaukseen liittyviä asioita varten. Tässä oli toisenlainen laatikko, jossa harjat oli pystyssä, mutta tälle vadille ei ollut järkevää käyttöä. Suoraan sanottuna vanha emalivati on kauniimpikin kuin uudenaikainen sisustuslaatikko.
Kissojen vesikuppikin täytyy pitää tiskipöydällä. Jos se on lattialla, ne leikkivät sen kanssa ja vedet lainehtii lattialla.
Tuonkin avohyllyn tarpeellisuutta olen miettinyt. Laittaisiko oven paikoilleen? Hylly on epäsiisti kaikkine purkkeineen. Ja kun mie vielä laitan sinne juomalasin (että joisin tarpeeksi vettä päivän mittaan, eikä tarvitsisi joka kerta ottaa puhdasta lasia) ja kahvikuppeineen, että erottuu muiden mukeista.... Jotain tartteis tehdä.
Ainakin purkkien määrää pitäisi vähentää. Osa on käytössä, osa ei.
Tässä kohtaa on meidän toinen työtaso. Ruhtinaalliset kaksi tasoa ruoan tekemiseen. Avohyllykin jäi maalaamatta, kun kaapin ovia maalattiin.
Tältäkin tasolta olen vähentänyt rojua. Vaa'an takana näkyvä lyhty on menossa ulos joku päivä.
Olen jotenkin saanut ähkyn kaikkeen roinaan, jota joka paikka pursuaa. Olkkarin tasoiltakin olen vähentänyt paljon tavaraa. Tai sitten ryhmitellyt eri tavalla.
*****
Tänään olen menossa iltavuoroon ja huomenna aamuun. Viikonloppu on vapaa, siinäpä miulle tekemistä, kun rupean karsimaan rojua. Vaikka olishan miulla tekemistä muutenkin, pitäisi ommella muutama tyyny, korjata keinu (joka hajosi, kun katolta tippuivat lumet ja jäät), siirtää istutuspöytä, laittaa tuolit ja pöytä paviljonkiin (muttei kattoa siihen ihan vielä) ym. pientä.
No, pistetään projektilistalle. Jonkinlaista askarteluakin olisi kiva joku päivä tehdä. Muttei ole oikein ideoita.
Ainiin ja keittiöön pitäisi vaihtaa kapat ja lisätä värejä muutenkin. Vaaleanpunaisesta on tullut melkein ähky.
Täytyy varmaan tosiaan tehdä projektilista kaikesta, että muistaa tehdä, ennenkuin kesä loppuu :)
Nyt täytyy lopettaa ja toivotella teille kaikille mukavaa loppuviikkoa!
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)