Tauko ohi

Ainakin tällä erää. Viime yönä satoi kaatamalla vettä, varmaan ikinä ei ole satanut niin kovin. Ihme, että paviljonki oli vielä aamulla pystyssä :)
Eilen oli jo pikkasen viileempi päivä ja tuli nukuttua töitten jälkeen parin tunnin päikkärit ja viime yönä melkein 10 tuntia! Jospa se elämä taas voittaisi ja kohta jaksaisi tehdäkin jotain. Mie oon tosiaan ollut ihan lamaantuneena muutaman viikon. Huusholli ja kukkapenkitkin on sitten sen näkösiä :) Kukista kävin vähän kuvia ottamassa, että tulee sitten näidenkin kukinta ikuistettua, eikä niille tule paha mieli :)
Tää iso kukkapenkki vaatisi kitkemistä kovalla kädellä....teen sen heti, kun ilmat sallii: viileää ja poutaa. Nyt tihuttelee vielä vähän ja toipuminen helteistä on vielä menossa :)

 Vuohenputki tai mikä lie putki on valloittanut penkin. Muina vuosina on revitty pienetkin alut pois. Alkujaan laitettiin suojakangas ennen multaa, mutta eipä se mitään auta, kun myyrät on repineet sen aivan varmasti. Tässähän ne myyrät rellestää aina talvella.

 Tämä pikku äitienpäiväruusu on piilossa isojen kukkien alla ja keväällä meinasin nostaa sen jo pois, kun näytti aivan kuolleelta. Se oli ihan musta ja oksat rutikuivat. Mutta niin se vaan jaksoi vielä kasvaa ja kukkia :)

 Sade on piiskannut kukat lakoon, mutta paljon siellä on kukkia. Muitakin kuin vuohen/mitälieputkia

 Tällekin oli joku nimi, mutta nyt unohtui. Äidin pihalta aikoinaan tänne tuotu tämäkin, kuten edellisen kuvan keltaisetkin kukat.

Ja pitihän miun tosiaan kiittää. Kiitos kommenteista! En jaksanut vastailla niihin, julkaisin vain.
Nyt uudella innolla uuteen alkuun :) Paitsi jos helteitä tulee, jään taas niiden ajaksi tauolle ilman erillistä ilmoitusta.
Tulisipa jo syksy.... tai toisaalta ei. Riittäisi, jos lämpö pysyisi 20 tienoilla, ehkä muutama aste yli :)

Valkeaa pitsiä ja muuta

Vihdoinkin sain sen valmiiksi. Erään, jota olen tehnyt kuin Iisakin kirkkoa, pitkään ja hartaasti. Lopussa meinasi tulla kyllästyminen, liian iso työ. Mutta sainpahan valmiiksi, eikä siinä ole kuin yksi virhe :) Joka ei kylläkään haittaa millään tavalla, eikä sitä edes huomaa. Se on suht iso virkattu liina, halkaisija 43 sakaran kärjestä sakaran kärkeen. Kirpputorilanka pääsi liinaksi, vielä on reilu kaksi kerää valkoista Juliaa.

Eilen rupesin kaivelemaan kätköjä ja löysin yhdet vanhat sortsit, jotka olin laittanut varastoon, kun eivät mahtuneet päälle. Laitoin ne jalkaan katsoakseni, kuinka paljon niihin pitäisi laittaa lisäkiilaa ja yllätys: ne mahtuivat päälle!!! Ainoastaan lahkeet olivat liian lyhyet. Purin upslaakit pois ja ompelin taitteet ja nyt ne ovat sopivat. Ja mie kun luulin, ettei miulla ole sortseja ollenkaan. Nyt on, pellavaiset vieläpä :) Kuvaa mie en viitsinyt ottaa, kun ne on ihan tavalliset sortsit.
Tämän tarinan pointtikin oli näät se, että mie olen laihtunut. Ihan itsestään ja huomaamatta :) Paino ei ole pudonnut, mutta vaatteissa huomaa. Ehkä painokin tipahtaa, kun helteet hellittää ja nesteet lähtee pois.
Mie mietiskelin itsekseni, että mikä miut on laihduttanut. Luultavimpia syitä on: jatkuva veden juominen, uimassa käyminen (oikea uiminen, eikä pelkkä pulikointi) ja huonohko ruokahalu. Mie olen myös pähkäillyt, että nämä helteet jo pelkästään vievät energiaa ja kuluttavat kaloreita, saati sitten, että jotain tekee. Varmaan kaloreita kuluu tuplamäärä normaaliin verrattuna. Enhän mie tiedä, mutta luulen.
Joka tapauksessa, lupaan vähentää helteistä valittamista :)) ainakin vähän.

Onneksi on vapaapäivät keksitty

Tappavan kuuman ja rankan työviikon ja työviikonlopun jälkeen on ihanaa, että on huomenna ja ylihuomenna vapaat. Tällä viikolla ei ollutkaan kuin yksi. Tänään oli rankin työpäivä pitkään aikaan. Paljon mitään en ole kotona saanut aikaiseksi, kotitöitä en ollenkaan. Ne saavat suosiolla odottaa viileämpiä aikoja, pyykkiä vain aion huomenna pestä. Muu on toisarvoista. Kohta aion tehdä samaa, mitä eilenkin.
Töiden jälkeen on Ihanaa mennä paviljonkiin istumaan, kuunnella radiota, virkata vähän ja nauttia tuulesta.
Paviljongissa on viileämpää kuin sisällä. Tai sitten ei, mutta kivempi siellä kuitenkin on istua :)

Äidin suuri aarre, Baden baden-tuoli. Varjeli sitä kuin silmäteräänsä. Nyt, kun ei itse voi enää siinä istua, antoi sen miulle. Miulla se on pihaneulonta- sekä virkkaustuolina.

 Tarha-alpi äidin ja iskän entiseltä pihalta talteen otettu meidän pihalle. Kukkii kauniin keltaisena.

Suikeroalpi samoin sieltä tänne siirretty.

Ensi viikoksi tulossa ennätyshelteet... Apua! Kenelleköhän lähtisi kylään/olemaan (kellä olisi ilmalämpöpumppu), oisin niin kauan, että helteet väistyisivät...