Huh hellettä

Tänään onkin ollut lämpöinen ja ukkoseton (uusi sana) päivä. Mittari näyttää nyt +28.2°C ja huomiseksi on luvattu kuulemma +30°C. Tänään oli "pikkasen" kuuma pyöräillessä kotiin töistä, mutta toisaalta oli ihana ajella, kun on niin hyvä ilma.
Nyt mie olen innostunut pyöräilystä: jo kuudennen kerran Huhti-ja Toukokuun aikana olen pyöräillyt työmatkoja: HYVÄ mie! Viime kesänä ajoin tasan yhden kerran ja toissakesänä kaksi. Jotain edistystä sentään ja alkaa jo huomata, miten kunto pikkuhiljaa kohoaa. Kaikkein pahinta on aamut, kun pitää jo kuuden jälkeen lähteä ajeleksimaan, että ei tarvi henkihieverissä polkea. Aamuisin ei millään jaksaisi, joten nyt olen ajellut iltavuorot.
Mutta ei miun siitä pyöräilystä pitänyt höpistä, vaan jostain muusta. Mutten muista enää mistä :)

Vaihdetaan aihetta.
Art journaliin nimittäin. Kahteen iltaan en ole tehnyt mitään, koska olen ollut iltavuorossa. Onneksi on vanhoja sivuja näytettävänä.

Tämän sivun tausta oli alunperin vain paperi, johon pyyhin tai sapluunan kanssa käytin maalit, joita oli jäänyt jonkun sivun tekemisestä jäljelle, ettei vaan mene maalia hukkaan.
Päälle liimasin lehdestä löydetyn kahvipurkkimainoksen, jonka sisään pujotin pari tagia (mitä lie suomeksi) sekä aidon 70-luvun Stil-kaavan piirroskuvan. Tuo oli äitin vanha, taisi olla juurikin liivin kaava siinä paketissa. Hyvä fiilis löytyi myöskin lehdestä.

 Toinen sivu sitten on siitä lasten tatuointikirjasta (taisin mainitakin jo aiemmin, että uusi kirja on vanha tatuointikirja+joitain irtopapereita sieltä täältä).
Osa tähdistä oli sivulla valmiina, samoin typykkä ja perhonen. Typykällä ei vain ollut jalkoja eikä vaatteita, joten piirsin hälle sitten mekon ja koivet, ettei tarvi alastomana olla ja ainahan niitä jalkojakin tarvii.
Sivulle on lisäilty myös sitä sun tätä tarpeellista ja tarpeetonta. Teksti ei liity kuvaan millään lailla, mutta halusin vain ittelle muistoksi, etten katsonut Euroviisuja tänä vuonna. Monen vuoden perinne katkesi tähän. Onhan miulla tietty joskus ollut aikoja, ettei ole vaikka työvuorojen takia voinut katsoa, mutta olen silloinkin katsonut aina jälkikäteen uusintana. Nyt en, ei vaan kiinnostanut. Etenkään valvominen yötämyöten, kun Suomi ei kuitenkaan ikinä voita, enää..

No, ei miulla sitten oikeestaan muuta. En muista enää sitä alkuperäistä aihetta, miksi rupesin bloggaamaan :)

***Peace ☮***

Jaahas, no nyt ei tää suostu enää vaihtamaan väriä tai fonttia :)

Piti vaan kertomani, että katsottiin tässä yks ilta, taisi olla juuri tuo kiikun maalausilta, Netflixistä Warehouse 13, jossa tuo samainen merkki pelasti maailman tai ainakin Amerikan :)

Ihan vaan sivuhuomautuksena, nyt mie meen.....MOi!