tiistai 22. huhtikuuta 2014

Kettu

Meillä on uusi lemmikkieläin :)
Tuollainen söpö kettu hiippailee meijän pihalla aika usein. Nyt viimein mies sai napattua kuvan siitä. Vaikkakin kuva on vähän huono, kun se on otettu keittiön ikkunan ja hyttysverkon läpi (ainut kohta, mistä kuvan sai äkkiä napattua). Mie roikuin ulko-ovella toinen jalka ulkona ja toinen sisällä ja olin aika lähellä sitä ja katseltiin toisiamme. Vähän kuitenkin jännitti, kun se kuitenkin on villieläin ja kun se tuli liian liki, painoin oven kiinni ja menin kurkkimaan keittiön ikkunasta.
Ihana, söpöläinen!

maanantai 21. huhtikuuta 2014

Pääsiäinen loppuu ja lomakin loppuu

Mihin on tämä viikko mennyt? Loma alkaa olla lopuillaan (huomenna töihin) ja yhtään postausta en ole tehnyt. Edellisestä taitaa olla jo yli 10 päivää.
Aiemmin en oikein keksinyt mitään kuvattavaa, joten ehkä se on osasyy siihen, että blogi on jäänyt päivittämättä. Tuntuu, että kaikki on jo näytetty. Art journaliin olen tehnyt kaksi sivua ja kannen osittain. Niitäkään en ole viitsinyt kuvailla.
No, joka tapauksessa tällä lomalla en pahemmin siivoillut. Edellinen loma meni pelkästään siivotessa.
Jotain pientä sipistelyä siellä täällä on tehty ja lauantaina siivottiin miehen kanssa yhdessä ja keväisiä värejä ripottelin sinne tänne. (viitsiiköhän niistäkään kuvia ottaa, kun ne samat tyynyt ja verhot ym. on jo moneen kertaan näytetty?)

Keittiön taso ei kauaa tyhjänä pysynyt. Keksin siihen uuden jutun:
 Joo, taas sama kohta kuin edellisessä postauksessa... tylsää. Mutta kun muualla ei ole mitään tapahtunut (paitsi ne tyynyt).
Nyt on kalenteri, puhelimet, laturit, kynät, paperit, laskut ym. helposti saatavilla ja löydettävissä. Eikä puhelimia tarvitse ladata lattialla.
Paskarteluradiokin muutti tänne. Paskartelukaverina miulla on nykyään se meidän tabletti, joka toimii miten sattuu haluamaan. Eilen kehuin, miten hyvä se on ja toimii loistavasti. Tänään se ei sitten ole toiminutkaan, ei näytä videoita... Kätevä se silloin on, kun se toimii.
Meillä ei ole yhtään Pääsiäiskoristetta missään.
Pääsiäismenukin on omatekoista jauhelihapizzaa ja cup cakeja. Toiset syö lammasta ja kaikkia hienouksia.
 Mutta on tää pizza hyvää, syön sitä kahvin kanssa tässä samalla, kun bloggaan. Ja jälkkäriksi cup cake, nam. 
Öljypullot on olevinaan piilossa tuolla. Tulee ihan mieleen jänis, joka piiloon mennessään työntää vain pään piiloon.
Ainoat koristeet, jotka edes pikkasen viittaavat Pääisiäiseen on nuo enkelin siivet.
Ja nekin vain siksi, että ne on tehty höyhenistä.
Meidän kaikki Pääsiäiskoristeet on jossain vintin kätköissä ja sinne on niin inhottava mennä, etten ole käynyt siellä moneen kuukauteen.
Eipä tässä sitten muuta kuin mie jatkan pizzan syöntiä.
Moikka!

keskiviikko 9. huhtikuuta 2014

Jotain muuta välillä

Löysin koneen kätköistä yhden kuvan keittiöstä, ennen julkaisemattoman. Taitaa olla Helmikuulta, kun kerran päätin vähentää rojuja tuosta jääkaapin viereiseltä tasolta. Meillä kun on niin onnettoman vähän näitä tasoja keittiössä, kuten varmaan muistattekin. Piti saada työtilaa lisää, tilaa tehdä vaikka voileipää itselle.
Pikkupöytä tuntuu kotoisammalta noin, ennen se oli kuin putkan pöytä.
Enhän mie tiedä, millainen on putka muuten kuin elokuvista, mutta kuvittelisin sen olevan sellainen kuin tämä oli ennen. Ehkä kuvassa muutos ei ole niin suuri kuin elävässä elämässä.
Mutta vaikka kuva on vanha, ei täällä ole tapahtunut kuvan ottamisen jälkeen mitään mainitsemisen arvoista.
Ensi viikolla miulla on loma, jolloin pitäisi ainakin keittiöön ja olkkariin vaihtaa verhot.
Nämä verhot on kymmenen vuoden takaa, ajalta, jolloin tänne muutettiin...eikun johan siitä tulee 11 vuotta.
Moneen vuoteen en ollut näitä pitänyt ikkunassa, mutta kevättalvella (tai milloin se nyt olikaan) laitoin pitkästä aikaa. Ensi viikolla tulee väriä vähän lisää. Ei mitään uusia verhoja, vaan entisiä meinasin laittaa.
Muita kuvia miulla ei olekaan "varastossa" ja mitään kuvaamistakaan en tähän hätään keksi :)
Askartelujakaan en nyt ole tehnyt, kun en ole ehtinyt. Ja ehkäpä se onkin välillä hyvä laitta jotain muuta, ettette kyllästy. Onpas tyhmännäköinen sana: ettette... =)
Mitäpäs muuta? Ainiin se art journal-flippi tulee varmaan vasta viikonloppuna tai ensi viikolla, kun se on niin aikaavievä ja suuritöinen homma.
Muuta täällä ei sitten olekaan kerrottavaa tai näytettävää tai mitään muutakaan. Aurinko paistaa, mutta on ihan karmean kylmä! Olen jo pari viikkoa suunnitellut kaivavani pyörän esiin ja polkevani töihin, mutta kun aamulla on aina pakkasta. Tänäänkin oli yli -4°C. Ei aamusta tarkene pyöräillä! Eikä tänään päivälläkään, on niin kylmä tuuli. Ehkäpä loman jälkeen, toivossa on hyvä elää, sano lapamato.
Ei näissä miun jutuissa taas ole päätä eikä häntää, joten päästän teidät piinasta ja keksin jotain muuta tekemistä :)
Ja toivottelen hyvää loppuviikkoa!

sunnuntai 6. huhtikuuta 2014

Lilja, ruusu, kirsikkapuu

Ei ole liljaa eikä ruusua, mutta kirsikkapuu löytyy. Tein tänään art journaliin viimeisen aukeaman, enkä mahda sille mitään, että päässä pyörii Pave Maijasen otsikossa esiintyvä laulu :)
Tästä piti kyllä tulla jotain ihan muuta.
Piti tulla abstraktia taidetta. Yleensä, kun abstrakteja tauluja katsoo, tulee ensimmäisenä mieleen, että tuon nyt osaisi tehdä lapsikin, tai kuka tahansa. Ei se kuulkaa ollutkaan ihan niin helppoa. Kaksi yritystä ja gessoa kului paljon, kun joutui peittämään entiset yritelmät.
Abstraktihan tääkin tietysti on, kun en osaa tehdä totuudenmukaista tai oikeanlaista, miten sen nyt sanoisi.
Mutta yritin sellaista viiva sinne, toinen tuonne ja muutama ympyrä joukkoon ja värien sekamelskaa. Yllättävän vaikeaa!
Vesiväreillä tästä olisi ehkä tullut hieman eteerisempi jne. Mutta akryyliväreillä tein ja taitoa ei kummemmin ole, kovaa yritystä vain.
Akryylikukkien seassa on sitä yhtä helmiainetta (en nyt muista sen nimeä, oisko ollut pearl maker...? :) ) ja osa kukista on tehty sillä. Luonnossa värit ei ole ihan noin tummat, nurmikkokin on vähemmän silmiinpistävä.

Jaa-a, nyt olisi taas yksi kirja täynnä. Taitaa olla videon tekopäivä. Se perinteinen art journal flippi. En usko, että kuvaan videota, enkä ainakaan puhu englantia. Vieläkään ei rohkeus riitä. Taidan tehdä slide shown. Niinkuin ennenkin.

Tänään on ollut oikein mukava lepopäivä ja pyjamapäivä samalla. Sen verran pitäisi ottaa itseä niskasta kiinni, että pitäisi pestä koneellinen pyykkiä ja viikata eiliset. Olisin pessyt tämän viimeisenkin koneellisen eilen, mutta pesupallo hävisi mystisesti. Otin pyykit koneesta ja palloa ei ollutkaan missään. Puristelin ja taputtelin kaikki vaatteet läpi, mutten löytänyt. Enkä sitten viitsinyt pesujauhetta käyttää.
Onneksi on ruoka valmiina, eilistä syödään.
Mutta nyt taidan lähteä keräämään pyykit ja laittaa sen koneellisen pyörimään.
Mukavaa sunnuntaita ja alkavaa viikkoa ja kaikkea muutakin mukavaa!

keskiviikko 2. huhtikuuta 2014

Oiskohan aika

Se on taas viikko vierähtäny puoleen ja ajattelin, että on aika laittaa taas pari vanhaa kuvaa. Tai ei ne nyt niin hirveän vanhoja ole, mutten viime päivinä ole ehtinyt pöydän ääreen yhtään räpeltämään mitään.
Tämä on nyt se terapiasivu, josta aiemmin kerroin.
Elikkä homman nimi oli tämä: ensin kirjoitin mustalla Sharpie-tussilla kaikki asiat sivulle, jotka v***tti ja ketutti. Sitten rupesin räiskimään värejä päälle.
Sain yhdeltä ystävältä sabluunan, joka oli hänen äitinsä vanha ja siinä luki ilo ja siinä oli myös pieniä kuvioita: tähtiä ja sen semmoisia ja siinä luki myös Ristomatti Ratia. Liekö joskus ollut joku lehden kylkiäinen vai mikä lie. Mustalla akryylimaalilla kirjoitin sabluunan läpi sanan ilo, joka lienee vastakohta ketutukselle. Samoin kuin aurinko. Oli nimittäin ihana auringonpaisteinen päivä tuona päivänä.
Ja lopultahan se oma tunnekin oli ilo siitä, että oli saanut kaikki kököt rykäistyä ulos. Ja ihan tuli sekopäinen sivu. Ei päätä eikä häntää ja väritkin räiskyvät. Kuten myös kuviot. Ja eräällä art journal sivustolla joku kommentoi, että tuo valkoinen on kuin kakun kuorrutus. Käyhän se niinkin. Jokainen näkee tässä mitä haluaa tai sitten ei näe mitään. 

Seuraava sivu onkin sitten Smash bookista. Luulin saaneeni sakot, muttei se ollutkaan kuin huomautus. Helpotus ja ihmetys oli niin suuri, että piti pistää oikein talteen. En ollut koskaan kuullutkaan, että voi saada pysäköintivirheestä huomautuksen.
Koristuksissa ei ole mitään yhteyttä tai järkeä pysäköintihuomautukseen nähden, mutta oli vaan kiva lätkiä niitä tuohon :)
Art journalointi ja smashaus on kyllä niin vapauttavaa, että suosittelen lämpimästi kaikille. Ei tässä mitään tarvitse osata, kunhan vaan purkaa sisintään paperille tavalla tai toisella.
Olenko jo kertonut? Helmikuussa tuli kaksi vuotta siitä, kun löysin art journaloinnin.
Muistin virkistykseksi ja omaksi iloksi laitan tähän sen kaikkien aikojen ensimmäisen sivun. Ajalta, jolloin miulla ei ollut kuin yksi lävistin, muutama purkki melko kuivahkoa akryylimaalia ja pari purkkia askartelumaalia. Ei miulla ollut edes vesivärejä tuolloin ja papereitakin oli ihan vähän.
Sivua tehdessä ajattelin, odotin ja toivoin, että tulisi kesä pian.
Vanhoja sivuja on hauska katsella. Aina silloin tällöin katselen vanhoja tekemisiäni ja ihmettelen, että tulipas tehtyä tuommoistakin. Ja joskus jopa inspiroidun.
Mutta nyt ei muuta kuin heikunkeikun ja kivaa loppuviikkoa!