Uusi päivä ja uudet kujeet

Löysin tosi hauskan kuvankäsittelyohjelman netin syövereistä: Photoscape. Latasin sen ja rupesin leikkimään kuvilla.

Yhdestä kuvasta saa ihan erilaisen vain kehyksiä vaihtamalla.

Valitsin keittiön kuvan muokattavaksi, koska tykkään siitä tosi paljon nykyään. Jopa kaappeja maalaamatta. Muutoksia tänne on tulossa kohtapuoliin ja pikkuhiljaa. Pitkälle on tultu siitä, kun vihasin tätä keittiötä.

Panelia pukkaa sekä muuta jorinaa

Nenä tuntuu jo paljon paremmalta, onneksi. Eilen illalla ei päähän mahtunutkaan mitään muuta kuin nenä/kärsä/kuono ja karsea kipu/tykytys/jomotus. Yritin katsella telkkarista Kadonneen jäljillä sekä CSI Miamia, mutta huomasin katselevani ihmisten neniä :) Ja oma tuntui paisuvan ja paisuvan sekä kipu senkun vaan koveni. En voinut keskittyä yhtään mihinkään muuhun :) Silti muutama kyynel taas vieri Kadonneen isän löytymisen kunniaksi, aina se sarja saa miut itkemään...ja sitten nenä olikin tukossa, eikä niistää voinut ja tykytyky... itku oli lähellä eilen kivunkin takia monta kertaa.
No, nyt ei enää koske niin kovin, pystyin naamankin pesemään melkein normaalisti. Otan silti rauhallisesti ja annan tän kuonon parantua rauhassa. Perjantaina menen seuraavan kerran töihin ja sitten vasta maanantaina.

Asiasta toiseen.
Asia, jota olen odottanut, onnistui parhain päin. Meillä alkaa remontointi taas. Ensimmäisenä on vuorossa likan huone ja siitä sitten etenemme pikkuhiljaa muualle. Suunnitelmia on vaikka millä mitalla, kun vaan muistaisi kaikki :) Viikonloppuna lähdemme koko perhe, myös vanhempi likka (jos töiltään pääsee) shoppailemaan ja ulos syömään.

Ja asiasta kolmanteen.
Mie olen aika taikauskoinen. Pelkäsin, että nyt kun tuo toinen asia onnistui, joudun maksamaan sen hinnan terveyden menetyksellä. Vähintäänkin kuolen nyt tähän nenäkipuun tai vammaudun. Vain siksi, että tuo toinen asia onnistui. Tuntuu, että koskaan ei voi olla oikeasti onnellinen tai onnistua missään. Joku toinen asia menee sitten pieleen. Mutta nyt tuntuu, että nenä taitaa parantua ja pääsenkin nauttimaan elämästä *helpotuksen huokaus*

Tämä on se remppalistan ensimmäinen kohde, "ihana" panelihuone. Panelia löytyy: lattiasta, seinistä, katosta sekä ovesta :)
Huomatkaa kattolamppu, aito seitkytlukulainen :) Tyttö haluaa siitäkin eroon, mutta en mie raaski hävittää, taitaa siirtyä eteiseen. Kaikki muu menee vaihtoon, paitsi sänky, se on melko uusi.

Näin täällä tällä kertaa. Mukavaa viikon jatkoa kaikille!

Outoa

Miulle tuli joku ihan omituinen...öö...tauti?
Toissapäivänä rupesi nenänvarteen koskemaan ja kuvittelin siihen nousevan mojovan patin, siis ihonalaisen finnin. Joita miulle tulee vähänväliä. Eilisen päivän sinnittelin töissä nenänvarsi kosketusarkana/kipeänä ja kun kotiin pääsin, rojahdin sohvalle. Tuli vilunväreitä ja poskia kuumotti, kylmä ja kuuma vuorotellen. Lämpöä ei juurikaan, sillä rajalla. Miulle kun ei kuumetta tule. Koskaan. Läksin päivystykseen, kun hengityskin rupesi olemaan vaikeaa nenän kautta. Kaksi tuntia istuin, mutta pääsin lääkäriin kuitenkin, CRP oli jotain yli 20 (en muista enää paljon yli) ja sain 10 pv:n antibioottikuurin.
Tänään sinnittelin töissä, omien kenkien laitto koski nenään, saati muitten pukeminen. Jokin ilme koskee nenään. Tuskan hiki ja kylmä vuorotellen, joka paikkaa kolotellen. Hermot meni ja soitin työterveyteen ja sain terveydenhoitajalle ajan. Ja kaksi päivää sairaslomaa. Mutta, mikä ihmeen tulehdus tämä oikein on? Perjantaina jos ei ole helpottanut, pitää varata lääkärille aika ja kontrolloida CRP. Ei sanonut lääkäri eikä hoitaja arveluita. Sanoivat vain, että nenän alueen tulehdukset on tärkeä hoitaa pois kunnolla. Huh! Melkein rupeaa pelottamaan!
Onko kellään kokemuksia vastaavista tulehduksista?

Vapaa viikonloppu

Miulla on pitkästä aikaa siis vapaa viikonloppu (kaksi edellistä meni töissä).
Illalla ajattelin, että nukun aamulla pitkään. Heräsin kuudelta :)
Kävin blogilistan läpi ja suunnittelin imuroivani ja pyyhkiväni pölyt. Puoli ysiltä rupesin kantamaan tavaraa pihalle ja hakkasin piiskalla hullun lailla tyynyjä. Ja tuli sitten siivottua koko talo, oikein suursiivous :)
Kaikki on puisteltu, hakattu, imuroitu ja pesty, nyt on hyvä olla. Mies joutui äkkikeikalle töihin ja kun hän tulee, lämmitämme saunan, päivällä. Loppupäivä nautitaan puhtaudesta.
Pari ompeluideaakin pyörii päässä. Voi olla, että ompelukonekin kohta laulaa. Ainakin puikot ja koukku saavat kyytiä tänään.

Yksi

Löysin tälläisen meemin, joka on kierrellyt jo useissakin blogeissa, mutta nyt vasta innostuin kokeilemaan.

Eli pitää vastata yhdellä sanalla.

1. Missä kännykkäsi on?   - keittiössä

2. Puolisosi?    - päikkäreillä

       3. Hiuksesi?    - tummat

4. Äitisi?    - sairas

5. Isäsi?     - muuttunut :)

6. Suosikkisi?   - vaahtokarkit

7. Unesi viime yönä?   - sikeä

8. Mielijuomasi?   - limppari

9. Unelmasi/tavoitteesi?    - vaihtelee

10. Missä huoneessa olet?   - olkkarissa

11. Harrastuksesi?     - käsityöt

12. Pelkosi?    -  ei

13. Missä haluat olla 6 vuoden päästä?   - tässä

14. Missä olit viime yönä?   - nukkumassa

15. Jotain, mitä sinä et ole?    -  laiha

16. Muffinssit?      - valkosuklaalime

17. Toivelistalla?    -  kankaita

18. Paikka, missä kasvoit?   - Lappeenranta

19. Mitä teit viimeksi?      -  puhelimessa

20. Mitä sinulla on ylläsi?   - oloasu

21. Televisiosi?    -  iso

22. Lemmikkisi?    -  kissat

23. Ystävät?    -  pari

24. Elämäsi?   - odottavaista

25. Mielialasi?   - toiveikas

26. Ikävöitkö jotakuta?   - en

27. Auto?    - Punto

28. Jotain, mitä sinulla ei ole ylläsi?    - sukat

29. Lempikauppasi?   - Robbari

30. Lempivärisi?   - vaaleanpunainen

31. Milloin nauroit viimeksi?   - aamulla

32. Milloin viimeksi itkit?    - unohtui

33. Kuka lähettää tämän edelleen    -  mie :)

34. Paikka minne menet yhä uudelleen ja uudelleen?   - työ

35. Henkilö, joka s-postittaa minulle säännöllisesti?   - facebook

36. Lempiruokapaikka?   - Tuengrilli

37. Unelmalomasi?   -  saksa

38. Mikä ei ota sinussa syntyäkseen?   - aurinkoloma

39. Mistä nautit?   - rauhallisuudesta

40. Miten voit?   - normaalisti

Joissain oli pakko fuskata :) Esim. Tuen grilli ei ole yhdyssana :) Mutta jos oisin laittanut Tue, sitä ei olisi tiennyt kuin paikalliset. Ota, jos haluat mukaasi.

Murheenkryyni koko "komeudessaan"

Pyynnöstä esittelen nyt tämän jär-kyt-tä-vän Betonibunkkerimme, jota jotkut myös pukuhuoneeksi kutsuvat. Tai pyykkituvaksi/kodinhoitohuoneeksi. Nyt pääsette kauhistelemaan oikein urakalla :) sekä saatte laittaa koko luovuutenne peliin. Vinkkejä edelleen otetaan vastaan, miten tästä saisi viihtyisämmän ilman suuren suuria remontteja. Kaakeleita olemme suunnitelleet tai jotain, mutta!
Täällä on valurautaputket vuodelta -63. Ne pitäisi vaihtaa ensin, ennenkuin rupeaisi laattoja laittelemaan tai muuta mukavaa. Setäni, LVI-mies sanoi, ettei niitä välttämättä tarvitse vaihtaa, jos vain vetävät. Mutta, jos emme vaihtaisi ja tekisimme pintaremontit, entä jos ne putket pasahtaisivat heti rikki rempan jälkeen? Kaikki menisi hukkaan, lattiat pitäisi repiä auki ja tehdä uudestaan.
Tässäpä teille silmiä hivelevä kuvakavalkaadi unelmien Betonibunkkerista:

Lattiaa ei voi pestä. Olen sitä yrittänyt ja lattia murenee viemäriin. Toivottavasti pian saamme putketkin vaihdettua ja sitä myöten pintarempat. Mutta sitä (ihmettä) odotellessa...
Pesukonekin kaipaisi näköjään pesua... tai siis pyyhkimistä...
Oviaukko on niin kapea, ettei tuonne saa sivusta täytettävää pesukonetta. Edellinen oli sivustatäytettävä, jonka iskä runnoi yksin(!) koko silloisella 130 kg:n voimallaan ovesta läpi. Mikä oli suoranainen ihme! Kun se hajosi, ostimme suosiolla kapeamman koneen, iskäkään ei enää paina 130 kg:a. En kyllä tiedä, miten sivustatäytettävä saatiin pois sieltä :)
Kuivausrummunkin meinaamme joskus hankkia, mutta senkin täytyy olla kapeaa mallia.
Jep, tässähän tätä kamaluutta taas :) Miun pitää valmistautua iltavuoroon, tänään menen 12-20, joten kohta alkaa olla jo kiire. Hiukset on märät ja eväätkin pitäisi tehdä. Ja syödä jotain ennen lähtöä. Normaalisti meillä iltavuoro on 13-21, joten ajan hahmottamisessa on hiukan hankaluuksia nyt :)
Mukavaa päivän jatkoa! Ja pistäkäähän luovuutenne kukkimaan ;)

P.S: Tämä oli alun alkaen tummanvihreä, kuten koko alakertakin rappukäytävää myöten. Maalisuti on heilunut ja se jo pikkasen auttoi. Joku päivä otan kuvan vihreästä ovesta, joka seisoo varastossa. Se on alkuperäinen alakerran väri.

Jotain ja kaikkea

Kiitos viimeaikaisista kommenteista. Ja anteeksi, että olen itse niin laiska ollut kommentoimaan teidän blogeissanne! Meidän elämämme tuntuu nyt junnaavan paikoillaan. Asia, josta vihjasin, eteni varmaan millin eteenpäin. En osaa keskittyä mihinkään, en jaksa tehdä mitään ja töissä täytyy käydä. Muuta ei sitten saakaan aikaiseksi. Oikeastaan siksi, että tämä yksi asia ei etene. Vielä viikko tätä olotilaa. Ei huvita laittaa kotia, neulomukset ja virkkaukset etenee hitaasti, ommella ei huvita. Odotan vain.

Nyt haluaisin vaihtaa värejä etenkin olkkarissa: en jaksa katsella punaista ja vaaleanpunaista, haluaisin harmonisempaa. Eteisessäkin haluaisin maalata siniset puolipanelit valkoisiksi. Pois sininen väri, pois kaikki värikkäät värit. Olen virkkaamassa värikkäitä mummoneliöitä, mutta haluaisin ihan toisenväristä. Seuraavaksi sitten. Vaikka entinenkin on pahasti kesken. Ärsyttävä olotila! Voi olla, että ilmoittelen itsestäni vasta ensi viikolla. Paitsi, jos saan jotain käsitöitä valmiiksi. Sitten ehkä aiemmin. Nyt ei kulje mikään :)

Muffinseja

Vanhemman tytön ylppäreihin tein Cupcakeja, kuten silloin kerroinkin. Olin jostain lehdestä repäissyt ohjeen ja päätin kokeilla. Ne olivat aivan mahtavan hyviä! Tänään päätin tehdä niitä jälleen, ilman koristeluja ja kuorrutusta.  Ihan tavallisiksi muffinseiksi. Edelleen ne ovat aivan ihania! Nyt löysin netistä sen ohjeen Valion sivuilta. Päätin jakaa tämän onnen :) teidän kanssanne, että tekin voitte kokeilla näitä herkkuja. Meidän suosikkimaku vaniljarahkassa on Lime-valkosuklaa. Kaikkia kokeiltiin.

Välitila

Elämme pienen hetken välitilassa. Jotain on tapahtumassa, mutta ei ihan vielä. Emme ole myymässä taloa, emmekä eroamassa. Jotain muuta, josta yritän kertoa sitten, kun se on ajankohtaista. Toivottavasti kaikki menee hyvin ja on jotain kerrottavaa. Suuria suunnitelmia, suuret toiveet. Mutta ehkä kuitenkin aivan pienet koko maailman mittakaavassa. Mutta suuria meille. Eilen piti siivota koko talo suurinpiirtein sekunnissa. Onnistuihan se tytöltä ja miulta. Kuvia piti ottaa joka paikasta ja lähettää ne. Ja ensi viikkoon taitaa mennä, että saamme jotain tietoa The Asiasta.

Siinä joitain kuvia, joita otin. Viimeisenä laitan meidän murheenkryynistämmekin kuvan, vaikka hävettääkin...

Mutta tämä on se, joka odottaa suurinta mullistusta, remonttia. Joskus hamassa tulevaisuudessa, toivottavasti suht pian...

Alkujaan tämä oli tummanvihreä betonibunkkeri. Maalasin seinät vaalealla ja se pelasti vähän. Kalusteet ovat ylijäämäkamaa. Eli kaikkea, mitä ei voi muualle laittaa. Lattia on betonia, josta alkuperäiset maalit on rapisseet pois.

Eilen sitten kävimme tytön kanssa kaupungilla ja viivyimme KOLME tuntia! Löysin uuden laukun, sellaisen lentolaukun ostin, jossa on kivasti erilaisia taskuja. Ja HalVAlla lähti! Eka kaupassa maksoi 28 € ja seuraavassa 18 €, ostin halvemman ja säästetyillä rahoilla ostin itselleni uuden paidan. Ostimme jokaiselle jotakin. Paitsi kissoille :) Tyttö oli onnellinen, kun sai pientä itselleen ja sanoikin, että eikös olisikin kiva viettää näitä äiti-tytär- päiviä vähän useamminkin :) Olisi! Meillä on aina hauskaa yhdessä :)

Nyt tuli sellainen olo, että tekisi mieleni poistaa nuo kuvat.... Mutta en poista. Toivon rehellisiä mielipiteitä etenkin viimeisestä. Ja stailausehdotuksia! Jotain, millä tuosta saisi kivan ilman suurta remonttia.

Tiistai

Se on taas melkein viikko vierähtänyt edellisestä päivityksestä. Mitään kertomisen arvoista ei ole tapahtunut. Tai on, mutta ei vaan ole kiinnostanut bloggaaminen.
Meillä on mm. uusi lemmikkieläin, siili pihalla:

Se on ihan lapsi vielä. Yhtenä päivänä pyöri ympäri pihaa, eikä pelännyt yhtään, vaikka mentiin pällistelemään viereen. Mies vei sille kissojen raksuja liotettuna ja otti kuvan. Kaikki se söi.

Tytön kanssa innostuttiin yhtenä päivänä järjestyksen vaihdosta. Metallisohva siirtyi vierashuoneeseen (ompelu,virkkaus,silitys, kampaus, jumppajne. huone), jossa ei aiemmin ollut nukkumapaikkaa, joten nyt se on sitten virallisesti vierashuone, kun metallisohvalla pystyy kaksi tyyppiä nukkumaan. Ja olkkari on taas erinäköinen. Jos vaikka vapaapäivinä saisin kuvattua ja näytettyä, vaikkei niissä nyt niin näkemistäkään ole. Neulomista ja virkkaustakin varten miulla on nyt oma kolo, ennen oli vain pelkkä tuoli. Sekin pitää näyttää joku päivä. Ja huomaa, että käsityöt maistuvat taas eritavalla, kun on kunnon paikka. Valoineen päivineen.

Aikoja sitten aloitetut isoäidin neliöt on taas kaivettu naftaliinista ja rupesin jälleen suurentamaan niitä. Nyt tuntuu, että nämä voivat vielä vaikka valmistuakin joku päivä :) Ehkä.

Muistattehan, kun leikin suutaria? Nyt tuo samainen laukku tuli tiensä päähän työlaukkuna. Vetoketju hajosi. Eikä sitä saa itse korjattua. Laukkua voi käyttää, jos muistaa olla laittamatta sivutaskuun mitään. Sitä kun ei meinaa saada auki ja jos saa, ei saa enää kiinni. Huomenna lähden kaupungille ostoksille. En shoppailemaan, vaan yksinkertaisesti ostamaan uuden työlaukun. Ja kahvilla pitää käydä. Kaupunkireissu ilman kahvittelua on kuin täytekakku ilman kermaa. Tai jotain.

Tääkin on ihan pikkupakko kertoa: mie sain "palkankorotuksen"! Tuli 10 vuotta täyteen työntekoa ja toinen ikälisä :) Jihaa! Oikeasti olen valmistunut -92: neljä vuotta lasten kanssa kotona, -97 alkaen pätkätöitä ja jossain 2000- luvun puolivälin tienoilla vakinaistettiin nykyiseen paikkaan (en edes muista enää minä vuonna) ja pätkät yhteenlaskettuna tuli täysi kymppi. Senkin kunniaksi oikeastaan voisi huomenna kakkukahvit kaupungilla hörppästä :)

Nyt ei muuta kuin hyvää viikonjatkoa!

Järjestelyä

Miulla oli pehmeä lasku töihin, kolme töitä ja nyt kaksi vapaata. Tänään aioin pitää laiskottelupäivän, mutta tekemisen puutteessa rupesin järjestelemään vitriinikaappia. Usein olen miettinyt sitä katsoessani ja sieltä lautasia ottaessani, että jotain tarttis tehdä sen hyväksi. Näin siinä sitten kävi:

Kaapissa oli vain lautasia ja vanhoja viinapulloja, joita ei koskaan edes juoda sekä laseja. Ei niiden tarvitse esillä olla.

Tälläinen siitä sitten tuli. Sommittelua ilman taiteellista silmää :)

Omia väkerryksiä (purkit ja piirakkavuoka), tyhjiä kivoja pulloja, kynttilöitä. Joku vanha öljypullo, pitsiä ja maljakoita.

Kakkuvuokia, lisää pulloja, maljakoita, kynttilöitä. Saatuja ja ostettuja. Pitsiä.

Innostuttiin tytön kanssa kuvailemaan, 38 kuvaa tuli! Tässä vain murto-osa niistä, parhaat palat.

Pakko vielä kertoo pikkumurusta, Nasusta :) Se ikävöi miuta nykyään aina. Tänäkin aamuna, kun kävin wc:ssä kuuden aikaan, se juoksi innoissaan miun luo. Maukui ja juoksi keittiöön ja kun en mennyt perässä, tuli takaisin. Vilkutin vain ja painuin nukkumaan takaisin.
Nousin ylös kahdeksan jälkeen ja taas se juoksi miun luo miukuen ja maukuen innoissaan kuin koira. Sillä oli ikävä ja mieskin ihmetteli, että miksi se miun luo aina tulee tuolla lailla.

Aluksi se ei ollut ihmisten kissa ollenkaan, mutta parin leikkauksen ja kuolemanrajalla käynnin jälkeen siitä tuli miun kissa.

Yleistä asiaa ja pieni kannanotto

Nyt on siis kyse tästä blogista. Jo pitkään olen miettinyt, mitä tämän kanssa teen. Kuvatila alkoi olla aika täysi ja nyt en viitsi ruveta kokeilemaan lisätilan ostoa. Vähän aikaa pyörittelin asiaa ja tein päätöksen ja toteutinkin sen samantien. Poistin vuodelta 2008 sellaiset postaukset, joilla ei ollut tavallaan mitään merkitystä. Kaikkein tärkeimmät jätin: mm. Nasun sairauskertomus, josta selviää koko rumba, kun pelastimme sen hengen 3. kerran; saamani lahjat ja tunnustukset. Kaikki valmistuneet käsityöt löytyvät sivupalkista valmistuneiden käsitöiden alta. Kaikki jonninjoutavat jaaritukset poistin siltä vuodelta ja joitain alkuvuodesta 2009.
Lähiaikoina aion siivota vielä vuotta 2009 lisää. Nyt kuvia mahtuu taas ihan mukavasti, pitkitimpähän sitä osto-opettelua :)

Blogi on alkujaan ollut käsityö- ja kissablogi. Näiden vuosien aikana siitä on tullut aikamoista sekametelisoppaa. Vähän sitä sun tätä. Kantaa en ole ottanut juuri mihinkään yhteiskunnan asioihin. Ainoa kerta taisi olla, kun moitin nyky-yhteiskunnan kalleutta.
Nyt aion sanoa yleisesti oman mielipiteeni tuosta tv-maksun korotuksesta. Facebookissa liityin ryhmään: EI tv-maksun korotukselle. Olen täsmälleen tuota mieltä! Me maksetaan mielellämme Canaldigitalille siitä, että saamme katsoa Animal planetia, Avaa (+ muita mtv-kanavia), Liviä (joka muuten näkyy nykyään antennin kauttakin), Showtimea, TCM:ää (josta tuli yhtenä iltana Elviksen konsertti vuodelta 1970!), Silveriä ym. OMAvalintaisia kanavia. Harvoin katsomme Yleä, tulemme mainiosti toimeen ilman ykköstä, kakkosta, teemaa ja fst:tä. Antennin kautta katsomme yleensä kolmosta ja nelosta, välillä subia (harvoin).
Tv-maksun tilalle voisi kehittää mieluummin esim. jonkin katselukortin, josta voisi maksaa kuukausimaksun, joka siitä maksaa haluaa. Vanhuksille omaiset voisivat hommata sen kortin, he yleensä noita kanavia katsovatkin. Tai joku muu systeemi pitäisi kehittää. Vaikka sekin tietysti maksaisi taas lisää :(
Mutta pointti oli se, että nykyinen systeemi on huono, kallis nykyäänkin ja jos sitä vielä nostetaan.... Onko eläkeläisillä ja työttömillä varaa?
Joku sanoisi, että älä maksa. Mie olen kerran maksanut sakot, kun ei ollut tv-lupaa ja toista kertaa en maksa. Ihan poliisi tuli kotona sitä varten käymään silloin 90-luvun alussa.

Oranssia lisää ja vähän muutakin - Apuakin kaivataan

Samasta langasta kuin kämmekkäät tein kolmiohuivin. Lanka vain loppui kesken, etten saanut hapsuja, kuten suunnittelin. Mutta käyhän se näinkin. Yritin ottaa kuvaa, jossa se olisi miun kaulassa, mutta ei siitä mitään tullut.  Ohje on lehdestä Novita talvi 2008, nro14. Vähän turhan paksu lanka huiviin, mutta on ainakin talvella lämmin. (Toivottavasti tulee kylmä talvi)
Pikkasen rupesi tympäisemään tuon neulominen, kun oli niin ykstoikkoista (onko tuo sana vai murresana, kuvaa hyvin tunnetilaa neuloessa). Nyt on muutama "tilaus" (lapset ja sisko), joita pitäisi aloitella seuraavaksi. Ja olisi ihana tehdä jämälangoista iso ruppana paita. Saas nähdä, saanko sitä aikaiseksi :)

Helppoa oli kuvioneuleen tekeminen, sen oppi muutaman kerroksen jälkeen muistamaan ulkoa.

Ja sitten muuta:
Töissä oli ihan rauhallinen päivä, rauhallisempaa kuin ennen lomaa. Jännä, miten voi tilanne muuttua täysin vain viikossa. Aamulla tuotti tuskaa herätä 5:30, oli ihan pakko laittaa torkku, kun kello soi. En sitä yleensä tee, mutta nyt oli laitettava, kun en saanut silmiä auki ja itseäni kammettua sängystä ylös!

Miullahan on nyt (olevinaan) se laihdutuskuuri menossa ja yleensä olen tottunut liikkumalla laihduttamaan + ruokavalion muutos. Nyt on vaan sellanen juttu, että miulla on ihan hirveän kamala penikkatauti molemmissa jaloissa. Kävelemään en pysty juuri ollenkaan, paitsi hipihiljaa laahustaen. Onko kellään hyvää kikkakolmosta tuon penikan nujertamiseen? Tykkäisin käydä lenkillä, mutta ei pysty. Viime viikolla yritettiin kaksi kertaa, mutta jo parin kymmenen metrin päästä piti kääntyä takaisin. Hyvä, että ylipäänsä pääsin takaisin!
Lenkkeilyn puutteessa sain eilen iskältä Etelä-Saimaan liitteen Kunto-Saimaa, jossa oli keppijumppaohjeita. Ja kun rupesin puhumaan, että miulla olisi tosi hyviä jumppavideoita (vhs-kasetteja), mutta ei ole videoita, iskä lähti kaivelemaan kaapin perukoita ja löysi kahdet videot. Ja antoi toiset miulle! Kiitti iskä :)
Mie sitten illalla kaivoin ne kasetit vintiltä ja jumppasin!! Kaikki liikkeet tuntuivat penikoissa, ei missään muualla. Mutta tänään onkin ollut joka paikka kipeänä =) Oli tehokas jumppa! Meillä on nyt silitys-mankelointi-ompelu-kampaus-jumppahuone. Jos sitä nyt rupeaisi vihdoin ja viimein laihtumaankin! Pelkkä ruokavalio ei auta. Tai auttaa se sen verran, että painonnousu on pysähtynyt.
No joo, kai tässä pitäisi ruveta sitten neulomaan tai jotain :)
Olisin hyvin kiitollinen, jos joku osaisi neuvoa miuta tuossa penikka-asiassa, ihan näitä kotikonsteja.
Mukavaa viikonalkua!

Viimeistä viedään

Eli loman viimeinen päivä ja huomenna pitäisi mennä taas raatamaan töihin. Toivottavasti siellä ei jatku sama ralli, mikä oli ennen lomaa. Vaan mitäpä tuota miettimään, on mitä on.
Mie olen vihdoin saanut neulomispään auki ja saanut jotain muutakin aikaiseksi kuin iänikuisia tiskirättejä ja pesimiä. Nämä valmistuivat jo pari päivää sitten ja eilen päättelin. Nyt on aika esitellä ne :)

Polysemiakämmekkäät Ullasta, 7 veljestä langasta. Tässä piti joka kerros laittaa muistiin, että tuli prikulleen samankokoiset. Käytin sitä vanhaa tukkimiehenkirjanpitoa //// ja tottakai menin viivoissa sekaisin ja kakkoskämmekäs oli melkein valmis. Kunnes huomasin, että sehän on  rutkasti pidempi kuin ensimmäinen, eikun purkamaan. Tulihan niistä sitten lopulta hyvät.

Väri näyttää kellertävältä, vaikka on ihan puhtaan oranssi. Ihana syysväri!

Miten kämmekkäitä kuvataan oikeaoppisesti? Hankala homma :)
Nyt miulla on yksi aika iso projekti meneillään, mutta toivottavasti pian saan sen valmiiksi.

Eilen meillä kävi pitkänmatkanvieraita pitkästä aikaa. Oli ihana nähdä siskoa ja hänen avomiestään ja pieniä poikia :) Seuraavalla kerralla toivottavasti ovat pidempään, että ehditään kunnolla höpisemään. Oli meillä sentään kunnon tarjoilut: paistoin eilen pullaa ja mustikkapiirakkaa (toinen kerta tällä viikolla).
Tänään täytyy käydä vaihtamassa äitin ja iskän lakanat. Ja luultavasti puretaan paviljonki pois. Hyvissä ajoin, ettei käy niinkuin viime syksynä ja alkukesästä. Viime syksynähän satoi lumet ja romahdutti sen, alkukesästä oli kova tuuli ja se romahdutti taas uuden paviljongin. Tämä on nyt kestänyt koko kesän, mutta eipä olisi hauskaa ostaa taas uutta... Joten tänään se lähtee pois. Ulkonakaan ei tule enää istuttua, mutta keinu jää patiolle. Jos haluaa välttämättä pihalla istua, istutaan siinä.
Muuten vain nautiskelen viimeisestä lomapäivästä ja valmistaudun henkisesti kovaan koitokseen.

Laitampahan tähän kesän muiston omaksi iloksi.

Tätä ei voi tapahtua kellekään muulle kuin meille!

Eilen päivällä keitin talven mehut ja keittelyn jälkeen löysin 2. jääkaapista pullon. Enempiä ajattelematta nostin sen tiskialtaaseen suunnitellen peseväni sen tänään. Luulin löytäneeni viimekesäistä mehua vielä.
Illalla katselimme kaikessa rauhassa telkkaria ja miekin  pääsin vihdoin rentoutumaan. Melkein koko päivä oli mennytkin mehujen keitossa ja sen päälle vielä kaksien housujen lyhennys, yksien housujen muokkaus/tuunaus. Ja kaikkea muuta puuhaa siihen päälle, olin aivan puhki.

Yhtäkkiä alkoi keittiöstä kuulumaan karmaiseva ääni: vihellys ja kova suhina yhtaikaa.
Tiskialtaassa oleva patenttikorkkipullo suihkusi kattoon! Kotikaljaa!
Se oli lämpimässä ruvennut käymään ja mies juoksi pullon luokse ja yritti varovasti avata, mutta se räjähti auki! Mies oli yltäpäältä kaljassa, samoin katto ja kaikki muukin keittiössä. Jopa mie sain pisaroita, vaikka olin olohuoneen puolella oviaukossa. Ei siinä sitten muu auttanut kuin miehen rynnätä suihkuun ja rupesimme katon pesuun ja seinien ja lattioiden pesuun. Astiankuivauskaappi täytyi tyhjentää ja kaikki astiat pestä, samoin kaappi....

Haju oli aivan kamala! Mie tein tuon kaljan joskus viime talvena ja yksi pullo oli unohtunut kaappiin...
Sitä vaan ihmettelimme, että miten patenttikorkki voi antaa periksi? Ehkä, jos on tarpeeksi kovat paineet :)
Tai yhtä huono-onninen kuin me :)

Kyllä näitä nyt pukkaa

Nimittäin päivityksiä. Kyllähän se tästä taas hiljentyy, kun palaan töihin.
Nyt on ompeluksen vuoro.
Ensin oli lakana, enolta saatu ja 70-luvulla kuolleen mummoni vanha, sitten oli kirppispitsiä ja ne yhdistettynä saatiin verho. Leikkasin molemmista päistä lakanaa, niin ei tarvinnut ommella kuin pitsi lakanaan kiinni ja yksi suora ommel yläreunaan, jotta saatiin vaijerille kuja. Ja tällä kertaa mie laitoin vaijerin ihan ite. Aina olen miestä pyytänyt katkaisemaan sen ja ruuvailemaan koukkusysteemit kiinni.
Tälläinen siitä sitten tuli:

Lakanassa on kirjailut, en ollut ennen huomannutkaan, kun nyt leikatessa.

 Se on myös nimikoitu. Kuka lieneekään tuo R.Gylden. Ja mistäköhän mummolle tuo lakana on tupsahtanut. En ota nimikointilappua pois, vaan se saa olla muistuttamassa elämän kiertokulusta ja historian havinasta.

Tämä jäi verhon taakse. Kuva on vanha ja jollain entisellä kännykällä otettu.

Huomasin tuossa kuvia ladatessa, että kuukin on vaihtunut. Nyt se taitaa olla virallisesti syksy. Eikä haittaa yhtään :)