lauantai 26. heinäkuuta 2008

Sohvaperuna

Tällänen näky meitä odotti, kun tultiin kaupasta. Julialla on vissiin vähän kuuma :)

tiistai 22. heinäkuuta 2008

Mattopyykillä

Luukkaansalmen silta

Vähän kuvia meidän mattolaituriltamme, täällä on mukava käydä. Tämä on laivareitin varrella ja välillä näkyy vaikka minkälaisia laivoja. En älynnyt ottaa kuvaa, kun M/S Camilla
meni ohi. Yksityisveneistä en viitsi ottaa kuvia, niitäkin meni aika monta.

Ja kotona otin sitten pienestä toipilaasta kuvan, on kyllä niin terhakka jo, että ei oikeastaan edes huomaa, että on leikkausrääkissä ollutkaan. Antibioottikin loppui eilen illalla. Tosi hyvin on lääkkeensä ottanut.Unohdin laittaa niitä määriä, tänään pesty 9 mattoa yhteensä;

1 kynnysmatto
4 isoa
4 kapeaa

sunnuntai 13. heinäkuuta 2008

Tästä on hyvä jatkaa

Eipä siinä sitten tämän kauempaa mennytkään, kun Nasu meni ihan itse syömään kupistaan :)Ja tasapuolisuuden vuoksi otin myös kaverista kuvan, Julia tässä moi!
Nyt voimme melko rauhallisin mielin huomenna lähteä ajelemaan sinne vuokramökille ja luottaa siihen, että 17-v. pärjää näiden karvajalkojen kanssa.
Tuulenpesä vaikenee ainakin viikoksi nyt ja suuret kiitokset kaikille teille ihanille ihmisille, jotka olette myötäeläneet tätä jännittävää aikaa kanssamme.
Näihin kuviin ja näihin tunnelmiin: Hei vaan!

lauantai 12. heinäkuuta 2008

Jatkoa edelliseen

Yritin nyt ottaa laihakuvan Nassikasta, ei se oikein onnistu. Mutta tästä näkee, miten pieneksi se on mennyt. Kipulaastarikin näkyy hyvin tässä. Sen on antanut hyvin olla, ei edes yritä repiä pois sitä. Hups, sukat jäivät myös kuvaan...Tässä sitten rento löhökuva Ja ruokakin maistuu nyt, mutta ei lautaselta. Pitää antaa lusikalla tai laittaa lattialle :)
Onkohan lautasella tai muulla ruoka-astialla joku mielikuvayhteys siihen oksentamiseen? Ei se mitään, pääasia, että syö.

Päivän Nasu :)

Virkeänä uuteen päivään. Kännykässä oli joku outo juttu, että odotti kamalan kauan, ennenkuin nappasi kuvan. Nasu tuijotti kauan aikaa kameraan ja kun lopulta nappasi kuvan, tällänen siitä tuli. No, kuvastaahan tämä nyt hyvin asenteen ruokaan. Ei maistu mikään. On yritetty vaikka mitä ruokia tarjota, mutta ei vaan maistu. Illalla pakkoruokintaa, jos ei tän päivän aikana mene mitään.
Ymmärtäähän sen toisaalta, että kun niin kauan oksenteli ruuat ulos, ei nyt uskalla mitään ottaa. Muuten virkeä kisu. Heti aamusta tuli puskemaan ja selittämään (maukui tosi paljon).
Eikä tästä kuvasta selvää saa, miten laihaksi on likka mennyt. Yritän tänään vielä ottaa sellasen, ehkä.

perjantai 11. heinäkuuta 2008

Näinhän siinä sitten kävi

Vielä jatkoa Nasun sairauskertomukseen, jos vielä jotakuta jaksaa kiinnostaa.
Typykkä on nyt leikattu ja tukoshan siellä oli, ohutsuolessa.
Ja tänään saatiin kyllä hyvää palvelua, kiitos eläinlääkäreille. Eilen vaan otti pattiin, kun toinen selvästi kärsi ja riutui silmissä. Toivottavasti paraneminen nyt sujuu hyvin. Kyllä varmaan, on se niin sitkee sissi.
*************************************************************************************

Ja sitten vaihteeksi muuta. Tänään oli viimeinen aamuherätys ennen lomaa, viikonloppu vapaa ja maanantaina virallisesti ensimmäinen lomapäivä. Jihuu! Ja maanantaina lähdetään sinne mökille viikoksi.
Toivottavasti neulomisetkin edistyvät taas. Olen mie vähän neulonut sitä Samos-takkia, mutta kisu on vienyt energiat ja enimmäkseen olen vaan maannut sohvalla telkkaria töllöttäen.
Tänään tupsahti uusi Novitakin laatikkoon ja selasin sen syödessä läpi ja tällä kertaa oli tosi monta juttua, mitä voisi tehdä ja onneksi halvoista langoista, että on helpompi toteuttaakin. Esim. se kietaisu (oliko se takki vai liivi?) oli sellanen, jonka aion tehdä.
Nyt pitää mennä vahtimaan, että hengittääkö Nasu. Heips!

torstai 10. heinäkuuta 2008

Huonolta näyttää

Ei ole Nasu tullut yhtään paremmaksi, päinvastoin. Juo vettä ja oksentaa senkin ilman yökkäysrefleksiä.
Laihtunutkin on eilisestä ja turkki aivan kuin rasvainen ja hapsottaa. Makoilee vaan saunassa, päivällä kävi sohvalla makaamassa ja oksensi siihenkin (onneksi oli irtopäällinen).
Huomenna varmaan taas eläinlääkärille...voi p***, miksei ne hoida kerralla kuntoon, jatkuvasti pitää ravata siellä ja aina lähtiessä sanotaan, että jos ei parane, tulkaa parin päivän päästä uudelleen. Ja joka h****n kerta pitää maksaa täydet maksut!
Nyt v****ttaa! Ja toinen kärsii. Juliaa ei sinne lääkäriin viedä ikinä!!

keskiviikko 9. heinäkuuta 2008

Varoitus! Kuvia, jotka voipi heikkohermoisempaa hirvittää....

Tällänen yllätys oli odottamassa, kun tulin töistä kotiin. Tämäköhän se sitten oli kaiken pahan alku ja juuri Nasulla...Mutta älä katso, jos herkästi voit pahoin, pakko ne tähän sairauskertomuksen jatkoksi on laittaa... :)
En vielä pese tätä lätäkköä, että mieskin näkee. Onneksi lätäkkö on alakerran eteisessä. (Laitan nää ihan pienellä, jos se vähän helpottais kattomista). En tiedä, kummasta päästä on tullut, pylly on vähän likanen typykällä.
Ja keskellä lätäkköä tullut tällänen, on tuossa ollut tekeminen, että on saanut ulos tuon:
Ja sitten kävin etsimään likkaa, siellä se makas kaikessa rauhassa pesukoneessa. Mutta, kun kuvaa yritin ottaa, tuli likalle heti kiire ulos :)
Ja asiaa oli taas kovasti, varmaan yritti kertoa tuota urakkaansa :) Voi sitä pientä höpönassua :)

Muoks. Hajusta päätellen (yök) on kyllä tullut ihan peräpäästä... ugghh...milläköhän nuo pesis pois, ei viitsis hyvää moppia pilata moisella moskalla, hyhhyh...

maanantai 7. heinäkuuta 2008

Nasun lääkärireissu

Tänään Nasu sitten kävi toisella lääkärillä, mutta eipä siitä tultu hullua hurskaammaksi. Kasa lääkkeitä ja ruokia mukaan. Takapuolesta on valunut ripulia. Kiva varmaan tällästä lukea :)
Ummetusta sanoivat olleen (kylhän mie nyt sen tiesin ja ihmisellä, jos valuu löysää, se on merkki siitä, että tukos on), mutta röntgenissä ei näkynyt mitään. Niinkuin ei viimeksikään.
Eipä tässä auta muu, kuin yrittää jotain saada menemään niistä lääkkeistä. On se kyllä nyt ruvennut jo vähän syömään, eikä enää oksentelekaan. On kyllä tosi rähjäsen näkönen. Tulin äsken iltavuorosta ja Nasu istui alakerran rappusilla suu auki, on raukka vissiin vähän pyörryksissä kaikista narkoosilääkkeistä ja nesteytyksistä.
Katellaan ja odotellaan.

sunnuntai 6. heinäkuuta 2008

:(

Nasu on huonossa kunnossa :( Viime Marraskuussa leikattiin suolitukos ja nyt on oksennellut muutaman päivän aivan samalla tavalla, kuin silloin. Kaikki matot menivät pesuun ja aivan järkyttävä haju leijaili koko huushollissa. Nyt on siivottu ja samalla järjestys vaihdettu makkarissa ja vähän olkkarissakin.
Mutta se Nasu... Mies lähti Joutsenoon viemään eläinlääkäripäivystykseen sitä tunti sitten. Mitään ei ole kuulunut sieltäpäin, en tiedä kuinka käy. Pakko oli päästä purkamaan vähän tätä ahdistusta. Voi pieni Nasu, joka ei ole muutenkaan kovin vahva ja vankka. Huonoista oloista lähtöisin, pelastettiin piikiltä se silloin reilun vuoden ikäisenä. Ja pelastettiin piikiltä puoli vuotta sitten, kun vietiin leikkaukseen (päivystykseen). Mitenkähän nyt käy...? Voi pientä tyttöraukkaa. Juliakin on aivan surkuna ja orpona, ihmettelee, mihin se kaveri hävis. Toivottavasti tulee takaisin ja saa elää vielä monta vuotta. Se on niin iloinen ja ihana kisu...

Myöhemmin tänään:
Eläinlääkärireissu meni ja ell ei saanut laitettua tippaa, ei suolihuuhtelua (ei ollut sopivan kokoista letkua), ei leikattua (kun ei tippa mennyt) ja nyt on tyttöparan maha kasvanut tai oikeestaan patti siinä. Oiskohan kasvain vai tulppa.. Ei se kyllä tulpalta vaikuta, kun on iso pehmeä patti. Voi, kun nyt selviäisi vielä huomiseen, voisi viedä toiselle lääkärille.
Tukos se voisi kyllä olla, koska Nasu syö kaikkea mahdollista, eikä sitä pysty vahtimaan. Käy kaivelemassa roskiksia ja aukoo kaappeja. Eikä me jatkuvasti kotonakaan olla. Saa nyt nähdä, kuinka käy. On kyllä tosi huonossa kunnossa jo, ehkä johtuu tupla-annoksesta rauhoittavaa lääkettä tai kipupiikistä...
Niin, ja Levolacia pitäisi yrittää antaa, mutta eihän sitä saa menemään. On sellanen luikero, että luikertelee pyyhkeestäkin pois ja me ei kahdestaankaan mahdettu sille yhtään mitään. Ja ehkä se ei hyödytäkään, kun oksentaa kuitenkin heti kaikki pois, mitä suuhun menee. No, huomenna ollaan ehkä viisaampia ja tiedetään, kuinka käy. Peukut pystyyn.
Tässä tuore kuva turvapaikassa makoilevasta pikkupotilaasta, aika rauhalliselta näyttää. Ja tuimalta, silmätkin valaisee koko saunan.

P.S. Vaihdoin nyt tuon nimen takaisin entiseen, kun tässä blogissa tuntuu olevan niin paljon muutakin, kuin käsitöitä ja niitä näköjään tällä hetkellä tosi vähän.