sunnuntai 6. helmikuuta 2011

Hautajaiset

Äiti on saatettu haudan lepoon. Nyt on helpottunutkin olo siitä, että hänet on siunattu ja saatettu viimeiselle matkalleen. Hän pääsi mummojen ja sisareni luo, jotka odottivat häntä ja ottivat hänet vastaan. Näin haluan uskoa ja sinne miekin pääsen sitten, kun aika on. Toivottavasti.

Muistotilaisuus oli kaunis. Mukana oli myös naurua itkun keskellä. Näin äiti olisi halunnutkin, hän oli itse iloinen  ja nauravainen koheltaja :).... Ja mie muistutan häntä päivä päivältä enemmän ja enemmän :)
Ruoka oli hyvää, karjalanpaistia ja jälkiruuaksi kakkukahvit. Kuvia tuli otettua paljon, halattua tuli paljon.
Kaikesta jäi surullinen, mutta hyvä mieli.
Pisteenä iin päälle: muistotilaisuus pidettiin talossa, jossa hän on asunut lapsena. Sain tietää tänään.
Lepää rauhassa rakas äiti!

15 kommenttia:

Sirkku kirjoitti...

Sinulla voi olla huomenaamulla vähän orpo olo ja joudut tavallaan aloittamaan surutyötä alusta. Mutta sulla on paljon meitä ympärillä ja sulla ei ole mitään hätää. Sinun äidillä on kuitenkin kaikki hyvin ja hän haluaisi, että sinä suuntaat katseen nyt tulevaan ja jatkat eteenpäin onnellisena kaikista ihanista, yhteisistä muistoista.
Jos sinulta löytyy kotoa enkelin kuva tai muu enkelikoriste, laita se yöpöydälle viereesi ja lähde levollisin mielin nukkumaan.

MaMMeli kirjoitti...

Surunkin keskellä olen itsekkin kokenut, kuinka voi olla hyvämieli. Hyvämieli siitä, kun on saanut tehdä omaiselleen viimeisen palveluksen, sellaisen mistä pois mennyt omainen olisi pitänyt<3 Haleja ja voimia sinulle ja heikkokin saa olla ikäväsään <3

kanaemo kirjoitti...

Iso halaus täältä siulle! Varmasti hautajaisista jää hyvät muistot, kunhan aikaa on kulunut ja jaksat joskus katsoa asioita vähän etäämpää.
Paljon voimia siulle tuleviin päiviin ja viikoihin. :)

Venla kirjoitti...

Kirjoituksesi kuulosti juuri siltä, mitä olisin itse voinut kirjoittaa äitini hautajaisten jälkeen.

Voimaa sinulle ja halaukset täältä.

Marja-Leena kirjoitti...

Otan osaa suruusi ja ikävääsi. Hienoa on, ettei elämä pääty tähän, vaan tapaamme vielä joskus kaikki rakkaamme iankaikkisuudessa. ♥Halaus♥

Zzz kirjoitti...

Hautajaiset ovat mielestäni aina lopullisuuden tajuamisen paikka ja pakosti miettii jo täältä lähteneitä. Haikeudella.

Sirutuuli kirjoitti...

Kiitos teille kauniista sanoistanne!

Hannele Ruusukummusta kirjoitti...

On hyvä, että äitisi pääsi mummojen ja sisaresi luo... odottavat siellä nyt sinua....
Voimia sinulle<3

Eva-Liisa kirjoitti...

Hautajaisiin asti on hirveän tuskainen olo, ainakin minulla oli, sen jälkeen voi alkaa se itse surutyö ja on hiukan jo helpottunutkin olo, että tästä vaiheesta on yli päästy. Lopullisuuden tunne voi tulla vasta myöhemmin. Voimia ja jaksamisia sinulle, Muisto vie meitä eteenpäin.

Miia kirjoitti...

Voimia kovasti.

Markka kirjoitti...

Surujuhlakin kokoaa ystävät ja läheiset yhteen, siitä saa lisää voimia. Äidilläsi on varmasti hyvä olla nyt. Jaksamista teille sinne ja toivotaan oikein aurinkoisia kevätpäiviä mielen virkistämiseksi.

Niina K kirjoitti...

Hautajaisissa pitää aina olla myös hiukan sitä nauruakin..Tajusin sen jotenkin vasta tänään, että meidän "vara" mummolla on sama sairaus.. tai tiesinhän minä sen, mutta asian sisäistämiseen meni melko hyvä tovi. Se kuulostaa aina niin lakoniselta, mutta lämmin halaus täältä meiltä. Äiti sai varmasti taivaasta sen kultareunaisen pilven!

Anonyymi kirjoitti...

Voimia ja jaksamista edelleen rakas ystävä <3
meku

Sirutuuli kirjoitti...

Kiitos kaikille!

Sirutuuli kirjoitti...

Niina K: Teidän varmamummollako on siis Al amyloidoosi? Voimia teillekin päin toivottelen, sitä tulette tarvitsemaan!