Ja täytyy sanoa, että on ollut kaksi niin villiä uniyötä, että huhhuh! Viime yönä unessa vilisteli kissoja: kymmeniä, jos ei satoja...
Asuttiin meidän porukoiden entisessä talossa mukamas ja myytiin se pois. Ostajina oli nuori pariskunta ja siinä talossa oli hometta vaikka kuinka paljon, mm. katto piti uusia kokonaan, kun katon alta oli kaikki umpihomeessa ja tän ostajanaisen isä muka korjasi sitä ja me jouduttiin maksamaan kaikki heidän korjauksensa. Ja siellä talossa oli kissoja, alkujaan Julia ja Nasu. Luultiin, että molemmat oli tyttöjä, mutta Julia olikin poika ja ne rupesivat sikiämään. Ensin Julian ja Nasun pentuja, sitten pentujen pentuja jne. Oikein sisäsiittoisia mutanttikissoja tuli, niillä oli ihmisen korvat ja väritys oli kultaa ja hopeaa ja kaikenvärisiä. Me yritettiin ostajilta salata nämä kissat ja mietittiin, että laitetaanko ne muovikassiin ja hukutetaan, vai mitä me niille tehdään. (Hyi kamala sentään)
Oli jotenkin oksettava uni, ällöttäviä ne kissat. Ja ostajapariskunta sekä naisen isä olivat tuntemattomia, koskaan en ole heitä nähnyt.
Aamulla, kun heräsin, oli sellanen olo, etten ollut nukkunut yhtään. Silmiä kirvelsi ja oli tosi huono, etova olo. Mies kertoi oman unensa juuri äsken ja yllättäin sielläkin oli vilistänyt kissoja. Ja hän muistaa unensa erittäin harvoin, hyvä jos pari kertaa vuodessa.
Miun toissaöinen uni oli muuten ihan sekopäinen, ei päätä eikä häntää. Jos jatkossa yöt on yhtä villejä, pitää keksiä unisiepparille joku toinen paikka....että saa kunnolla nukuttua ja levättyä :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti