Jännitystä elämään

Tuli pieni tauko blogilomaan... Meillä oli aikamoinen tilanne tänään. Nimittäin salama kävi kylässä.
Ensin räjähti, sitten välähti ja kohta kilahti, kaikki sekunnissa. Säikähdin sitä räjähdystä niin, että syöksyin irrottamaan kannettavan johdon seinästä ja jalat tutisten menin keittiön ikkunaan katsomaan, mitä tapahtui. Oli nimittäin raju ukonilma. Mies juoksi ulkoa sisälle ja sanoi, että nyt osui lähelle.
Tästä ei vieläkään tajuttu, mitä tapahtui, vaan menin rauhoituttuani koneelle ja kokeilin nettiä. Ei toiminut.
Menin eteiseen katsomaan modeemia, valot sammuneet. Luulin, että mies oli irrottanut sen töpselin, katsoin alas ja mitä näinkään:

Se modeemin "töpseli" tai mikä onkaan, oli heittänyt kuorensa kenkien sekaan toiselle puolelle eteistä. Tuollaisena se törötti seinässä, ilman suojakuorta kärähtäneenä. Pistorasiakin kärähti. Se välähdys oli salama, joka iski pistorasiasta.
Sen jälkeen paloi kaksi sulaketta, alakerrasta ja olkkari/eteinen/makkari.
Ikinä en ole kuullut sellaista räjähdystä ja säikähtänyt niin kovin kuin tänään.
Nyt mie olen nettitikun varassa, onneksi oli sellainen... Onneksi ei talo palanut... Huhhuh!

Juhannus

Tulin kuitenkin toivottamaan:
Hauskaa Juhannusta kaikille!

Ensin ajattelin, etten viitsi, kun ei muuta asiaa ole ja kuitenkin tämäkin viikonloppu on ihan tavallinen viikonloppu meillä. Lauantaina ja sunnuntaina on iltavuorot, joten ei tässä kovin juhlalliset olot ole.
Mutta kai se on ilmoitettava itsestään välillä jotain. Ainakin sen, että blogi jää vähäksi aikaa lomalle. Viikoksi tai pariksi. Meillä on melkoinen kaaos, josta kerron sitten loman jälkeen jotain. Loman ajan mietin myös blogin kohtaloa vielä. Jonkin aikaa tämä on jo ollut melkoisesti oman onnensa nojassa ja pitkin kevättä olen meinannut monesti lopettaa. Katsotaan nyt, loman jälkeen.
Siihen asti, moikka!

Uusi viikko

Jälleen kerran siirrytään uuteen viikkoon. Mie taas odottelen iltavuoron alkua ja esittelen pari sivua, jotka tein yhteen niistä uusista vihoista, jotka ompelin. Tämän vihon koko sopii miulle paremmin, on vähemmän valkoista tilaa täytettävänä.
Lauantaina otin Sharpie-tussin käteen ja rupesin vetelemään viivoja. Ei siitä sellainen tullut kuin suunnittelin, vaan paljon enemmän noita viivoja tuli. Ja samalla väritettävää.

Perjantaina ostin uusia askartelujuttuja, joita en viitsinyt ruveta täällä esittelemään. Ostin mm. (lasten) vesivärit, joilla väritin tämän sivun. Ostin myös mustaa ja valkoista Enamel accent-ainetta, jolla voi tehdä kohokuvia (en tiedä, mitä tuo enamel tarkoittaa ja onko edes oikein kirjoitettu, joka tapauksessa kohokuvioainetta -> vapaa suomennos) ja käytin niitäkin.

Toinen sivu tuli eilen. Sekin ihan ajattelematta mitään tiettyä tekotapaa.

Tiedättehän niitä saunan pehmeitä vaahtomuovisia peflettejä? Leikkasin niistä leimoja. Tuon mustan kukan terälehti tuli, kun se istuin vahingossa repesi. Sydänleimasin on perjantaina ostettu. Perhoset ja punainen kukka tehty itse ja suihkittu punaisella Glimmer mistillä.
" Pienistä hetkistä nauttiminen ei aina ole niin helppoa. Juuri, kun sen taas muistaa ja oppii, tulee jotain uutta ja pahaa, joka vie ilon."
Näin menee meillä. Juuri, kun on kaikesta tähän astisesta pahasta selvitty, saattaa mieheltä lähteä nyt työpaikka alta. Nyt eletään vaan odottavassa tilassa, jossa ei huvita mikään. Ei kiinnosta sisustamiset eikä kodin laitot -> mitä turhia, jos joudutaan tästä vaikka muuttamaan pienempään kämppään.
Ei näitä maksuja maksella työttömyyskorvauksilla: lainan lyhennyksiä ja sähkölaskuja. Mie jo katselin vuokrakaksioiden hintoja ja sijainteja.
Uskomatonta, miten paljon pahaa voi tulla yhteen perheeseen. Mie en jaksa uskoa tätä. Kaikkea en ole täällä edes kertonut, mutta johan siinäkin riittää, kun ihmisiä kuolee ympäriltä kahden vuoden välein.
Tämän vuoden aikana on syttynyt kiuas palamaan, putket jäätynyt (eka kertaa 10 vuoden sisällä), Julia sotkenut koko huushollin verellä....en edes muista kaikkea. Joka kuukausi jotain.
Mie inhoan tätä vuotta. Mie inhoan numeroa 13. Se on oikeasti epäonnen numero. Mitä kaikkea se vielä voikaan tuoda tullessaan. Ja nyt ollaan vasta puolivälissä. Oikeastaan tätä on jatkunut jo 5 vuotta.
No, ei piä valittaa. Tulee mitä tulee, kun ei noille asioille mitään mahda. Mie en usko, että itse pystyy elämäänsä vaikuttamaan. Mie en ainakaan pysty.
Hyi, ei tästä pitänyt valitusvirsi tulla. Asiat on kuitenkin pakko joskus päästää ulos.
Nyt ne on ulkona :) Ja mie lähden iltavuoroon juoksemaan. Saa nähdä, ehditäänkö tehdä kaikki puoleen kymmeneen mennessä...
Toivottavasti teillä on parempi viikon alku!
Tämän mie olen halunnut aina sanoa ääneen (näiden 5 vuoden aikana): Sometimes Life Sucks!

2. Art journal-kirja

Nyt se on sitten valmis ja video siitä tehty.

Kirjan sidontaaa

Miulla oli käytössä art journalissa kirja, joka oli miun makuun liian iso. En vaan oikein saanut tehtyä siihen mitään. Tai teinhän mie, mutta erittäin hitaalla aikataululla. Tyttö sanoi miulle, että osta uusi kirja. Sisu ei antanut tässä kohtaa periksi, olihan siinä paljon hyvää paperia (sivuja) tyhjänä...
Päätin sitten repiä ne paperit irti ja ommella vähän. Otin kansiksi yhdestä skräppipaperilehtiöstä kolme eri paperia, taitoin kirjan sivut kahtia ja tälläiset niistä sitten tuli pitkän pähkäilyn ja monen ompelukokeilun jälkeen.

Tässä keskiaukeamaa:

Ja tässä ompelujälki lähempää:

Nyt miulla on kolme ohuempaa vihkoa art journalia varten. Miulla ei ollut virallista vahalankaa, vaan käytin kalastajanlankaa sitomiseen.
Ja tässä sen kirjan viimeinen sivu.

Onneksi loppui. Mie en vaan tykkää noin isosta, tästä lähin ostan pienempiä kirjoja sitten, kun niitä tarvitsee ostaa. Enkä kyllä tykkää tuosta sivustakaan. Värit on ihan hirveät. No, aina ei voi onnistua. Mutta sainpahan sentään loppuun. Ja pääsen aloittamaan uutta.

Tänään menen iltavuoroon ja sen jälkeen on pari aamua ja onneksi viikonloppu on vapaa. Lauantaina luvassa shoppailua pitkästä aikaa. Nimittäin askartelushoppailua, jota ei ole tullut tehtyäkään pariin kuukauteen.
Mukavaa viikon jatkoa teille!

Syötteenlukijasta asiaa

Googlen syötteenlukija poistuu maisemista 1.7.2013. Olen tutkiskellut netistä korvaavia lukijoita ja aiemmin törmäsin yhteen, jota kokeilin jonkin aikaa. Se oli sekava ja joka käänteessä piti kirjautua sisään uudelleen ja uudelleen. Tänään löysin hyvän korvaajan googlelle: The old reader.
Se toimii samalla periaatteella ja on suht samannäköinen kuin googlen readeri. Uutta käyttäjätunnustakaan ei tarvitse luoda, kun sisään voi kirjautua googlen tai facebookin tunnuksilla.
Sinne voi laittaa blogeja yksitellen tai köntässä. Mie en saanut googlen syötteenlukijan blogeja tuotua köntässä, mutta kun olin aiemmin vienyt siihen toiseen lukijaan niitä yksitellen, sieltä sain kaikki siirrettyä kerralla Old readeriin.
Jos joku miettii, mitä tehdä, kun googlen lukija loppuu, tätä voin kyllä suositella lämpimästi. Mutta en ehkä osaa kuitenkaan neuvoa, miten blogit voi siirtää... Yritetään kuitenkin:
linkkejä en voi laittaa, mutta etsi sellainen sivu kuin Google takeout, luo arkisto ja siirrä koneelle (siirtoon tarvitset ohjelman Win zip tai jonkin vastaavan, joka avaa zip-tiedostoja).
Old readerin oikeassa yläkulmassa on nappi: import, paina sitä, etsi koneelta siirretty arkisto ja paina taas import. Helppoa, mutta tämä ohje on ehkä hieman sekava :)
Jotakuinkin noin se siirto kuitenkin menee.
Mie en ole mikään tietokonenero, vaan itseoppinut käyttäjä, joten ohje voisi olla vähän selkeämpikin. Toivottavasti tämä kuitenkin auttaa jotakuta, joka miettii, mitä tehdä kun syötteenlukija loppuu.
Nyt pitää lähteä pyykkihommiin. Moikka!

Lahja

Onpahan taas aikaa vierähtänyt edellisestä! Aika menee niin hurjaa vauhtia, että kohta mie varmaan täytän jo 80 vuotta ja ihmettelen, mihin ne 38 vuotta siitä välistä hävisi. Oikeasti, mihin tämä aika oikein häviää?
No, tietysti nyt on muutama päivä mennyt kotitöitä tehdessä ja töitä... Ja kuten männä vuosinakin olen sanonut, helle vie miusta kaikki mehut. Niin nytkin.
Sain mie kuitenkin yhden isomman askarteluhomman tehtyä ja nyt vihdoin ja viimein sain myös ladattua esittelyvideonkin siitä. Nuoremman tytön kaveri valmistui ammattiin ja tein hänelle kirjan.
Kuvista on kasvot ja nimet peitetty ja sotkettu, kun en kysynyt lupaa kuvien julkaisuun. Helpompi näin, kun ruveta monelta ihmiseltä lupia kyselemään.


Toivottavasti tämä videon laitto onnistuu. Epäilyttää vähän...

Muuta täällä ei tosiaan olekaan tapahtunut kuin töitä, töitä ja kotitöitä. Pihatyöt on ihan retuperällä ja allaskin on virittelemättä. Vaikka on hirveän kuumaa ollut tai ehkä juuri siksi on se allaskin laittamatta. Jos olisi tasainen piha, asia olisi eri, mutta kun se on joka suuntaan kalteva ja pitäisi alusta tasoittaa, on se jäänyt tekemättä.
Nyt mie lähden syömään ja toivottelen hyvää alkavaa viikkoa, hyvää sunnuntaita ja kaikkea mahdollista hyvää!

Eilisen aherruksen tulos + tarvitsen neuvoja!

Olen ollut noin tunnin hereillä, kun katsoin kelloa väärin. Luulin, että se on 7:30, vaikka se olikin 6:30. No, ainakin saan nyt tämän postauksen tehtyä näin heti aamutuimaan.
Jo jonkin aikaa olen miettinyt askarteluhuoneen palauttamista, tuo olohuoneen nurkkaus oli aivan liian tumma ja synkkä. Ei siellä ideat ja inspiraatiot lennelleet.
Eilen aamulla miulla ei ollut mitään tekemistä, joten eikun hommiin.

Sain huippu(?)idean laittaa tummanruskean levyn päälle vahakangasliinan. Ei se kyllä kovin huippuhommalta tuntunut, kun yritin kovaan levyyn upottaa nastoja... Ne taipuivat jopa peukalon voimalla poikki. Ja välillä näytti, että hyvin uppoaa, kun vasaralla hakkasin. Tuloksena taittuneita nastoja yhtä paljon kuin sain niitä levyyn kiinni.

Unohdin ottaa kuvan toisesta päästä pöytää. Liina oli nimittäin liian lyhyt. Toiseen päähän kuumaliimalla liitin jatkopalan ja liimasin päälle pitsin pätkän sekä siksak nauhaa.
Eka kuvasta leikkasin palan tähän kuvaan. Siksi se on niin epäselvä.

Loppupalan kiinnitin Tikkakosken ompelukoneen pöytälevyyn samalla tyylillä. Pikkasen oli helpompaa.
Tikkakoski toimii kampauspöytänä.

Keskeneräistä täällä vielä on. Voimat loppuivat kesken miusta sekä ruuvinvääntimestäni. Siitä miun ikiomasta pienestä. Mies toi isomman järkäleen avuksi, mutta ei vielä käytetty. Katsotaan, jos huomenna.

Tavaroiden järjestyskin muokkaantuu varmasti vielä. Nyt ne on vain laitettu jonnekin. Keinutuoli täytyy olla, jos vaikka löhöän siinä ja kuuntelen Lakattuja varpaankynsiä tms. Olkkarin nurkassa jäi radion kuunteleminenkin tosi vähiin, vaikka tykkään tietyistä ohjelmista.
Olkootkin keinutuoli sitten vaikka keskellä lattiaa :)

Tänään ei pahemmin ehditä touhuilemaan, eikä edes viitsi, kun on hautajaiset, ettei hikoile kovasti.
Niinpä niin. Toiset viettää ilon juhlaa, me vietetään päivä surullisemmissa merkeissä. Sain tämän päivän vapaaksi, joten voin keskittyä tähän päivään.

*****

Mutta nyt siihen kysymykseen.

Tässä huoneessa on edelleenkin täysin repaleiset tapetit. Mie rupesin miettimään, jos poistaisi tapetit kokonaan ja maalaisi seinät. 

Mutta! Täällä on kipsilevyt seinillä. Saako niitä tapetteja irrotella vaikka kuumalla vedellä tai höyryllä?

Niillä kuulemma irtoaa tapetit parhaiten ilman myrkkyjä. Mutta se kipsilevy mietityttää.

Aikoinaan, kun tänne muutettiin, kaikki talon seinät tapetoitiin (mies tapetoi), mutta tämän huoneen tapetti kupruili tosi pahasti ja täytyi miettiä uusi ratkaisu muuttoa edeltävänä päivänä. Tuloksena kipsilevy ja edellisenä iltana puoleen kymmeneen illalla nakuteltiin laminaattia lattiaan. Pikkasen tuli kiirus... mutta se on jo toinen juttu se.

Tapetoinnin meillä hoitaa mies, mutta maalauksen voin tehdä myös mie. En viitsi edes opetella tapetointia, voi olla, ettei hermot kestäis.